Runoilija Aale Tynnin elämänkerta

Eino Tienari        8.10.2021

Johdanto

Runoilijan elämä käydään läpi pääasiassa nojautuen kirjoihin Mikko-Olavi Seppälä-Riitta Seppälä: ”Aale Tynni, Hymyily, kyynel, laulu” ja Aale Tynni:”Kootut runot 1938-1987”. Myös muita lähteitä on käytetty. Paitsi ahkera runoilija, hän oli myös tuottelias vieraskielisten runojen kääntäjä ja lastenkirjailija. Hän eli vuosina 1913 - 1997.

Lopuksi voimme kuunnella hänen runoihinsa sävellettyä laulumusiikkia. Runonäytteitä kirjoitettuina ja ääneen lausuttuna kerätään tämän kirjoituksen toiseen osaan, jonka nimeksi tulee ”Aale Tynnin runoja”.

Runoilijan elämä ennen vuotta 1933

Aale Tynnin äiti oli Lilja Maria Piipponen ja isä Kaapre Tynni. Lilja Piipponen valmistui Kolppanan seminaarista opettajaksi, mutta Suomessa hän jäi kodin piiriin hoitamaan suurta perhettään. Kaapre Tynni oli voimakas, suoraan kansan parista kansansa johtajaksi noussut lahjakkuus. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1917 Helsingin yliopistossa. Suomeen siirryttyään hän sai opettajan viran. Aalella oli 2 sisarta nimeltään Martta ja Katri. Tynnin perhe asui Inkerin Kolppanassa vuoteen 1919, jolloin he muuttivat Suomeen. Aalen inkeriläisyys oli läpi vuosien osa hänen elämäntehtäväänsä.

Suomessa Aale Tynni aloitti koulunsa Helsingin Suomalaisen Tyttölyseon valmistavalla luokalla. Koulu mahdollisti hänelle harrastustoiminnan, ja opettajista erityisesti äidinkielen lehtori Hilja Vilkemaa vaikutti Aale Tynnin kirjoitusharrastuksen ja maailmankatsomuksen kehitykseen. Vilkemaa johti myös opintokerhoa. Varhainen koululaisrunoilijan malli oli ikätoveri Saima Harmaja, joka kävi samaa koulua. Tynni itse arvioi merkittävimmäksi varhaistuotantoonsa vaikuttaneeksi runoilijaksi Harmajan ohella runoilijan Uuno Kaila. Tynni luki seitsemännen luokan yli ja valmistui ylioppilaaksi vuonna 1932.

Elämä vuosina 1933 - 1948

Aale Tynni opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan Kotimainen kirjallisuus ja sivuaineena Yleinen kirjallisuus. Yliopistovuosinaan Tynni harrasti opintojen ohella lausuntaa lehtori Kaarlo Marjasen erityisryhmässä ja näyttämöilmaisua Ylioppilasteatterissa. Häntä kiinnosti erityisesti runoilmaisu ja laudaturtyön aiheena olikin ”Sapfon mitta suomalaisessa runoudessa”. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1936.

Tynnin esikoiskokoelma ”Kynttilänsydän” ilmestyi 1938. Hän tarjosi sitä WSOY:lle entisen lausunnanopettajansa kannustamana. Teoksen rinnakkaisteos ”Vesilintu” ilmestyi 1940. Sota oli jo alkanut. Tynni työskenteli silloin Vapaan huollon Uudenmaan läänin varastossa, josta jaettiin vaatteita pommitusten uhreille.

Samana vuonna hän avioitui 1940 filosofian maisteri, historiantutkija ja myöhemmin kirkkohistorian professori Kauko Pirisen kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta vuosina 1942, 1944 ja 1946.

Sodan teemat tulevat kuuluviin vasta seuraavissa kokoelmissa ”Lähde ja matkamies” (1943), ”Lehtimaja” (1946) ja ”Soiva metsä” (1947). Niissä lukijakunta sai vahvistusta pienen maan puolustushengelle. Lukijoille merkitsivät paljon myös synnyttäneen naisen kokemukset ja äitiysrunot, joita arvostelut pääosin kiittivät.

Sodan päätyttyä kulttuurin rintamalinjat oikeiston ja vasemmiston välillä jyrkkenivät. Oikeistolaisten edustajana nuori Aale Tynni valittiin 1945 Suomen kirjailijaliiton johtokuntaan, jossa hän puolusti sitkeästi perinteisiä arvoja viidentoista vuoden ajan.

Koko maailmaa kiinnostanut palkinto oli runon ”Hellaan laakeri” saama kultamitali Lontoon olympialaisten taidekilpailuissa 1948. Saavutus on välillä kotimaassa miltei unohdettu, mutta se on palannut uusien sukupolvien kiinnostuksen johdosta yhtä merkittäväksi tapahtumaksi kuin Tapio Rautavaaran keihäskulta samoissa kisoissa. Aale Tynni matkustikin urheilijoitten kanssa Lontooseen vastaanottamaan mitalinsa.

Avioliitto särkyi, uusi ja onnellisempi tuli tilalle

Kirjallisen tuotantonsa myötä Tynni tutustui WSOY:ssä työskennelleeseen Martti Haavioon eli runoilija P. Mustapäähän. Heidän välilleen syntyi syvä kiintymys, vaikka molemmat olivat tahoillaan naimisissa.

Vuonna 1949 ilmestyi Tynnin kuudes runokokoelma ”Ylitse vuoren lasisen”, josta löytyy runo ”Kaarisilta”. Se on yksi hänen rakastetuimmista runoistaan. Tuon runokokoelman teksteissä voi nähdä viitteitä Tynnin omaan hankalaan elämäntilanteeseen.

Martti Haavion puoliso Elsa Enäjärvi-Haavio menehtyi vakavan sairauden seurauksena vuonna 1951. Aale Tynni joutui käymään läpi vaikean avioeroprosessin Kauko Pirisen kanssa. Lopulta Tynni ja Haavio pystyivät avioitumaan vuonna 1960.

Puolisot innostivat toinen toisiaan niin pariskuntana kuin kirjailijoina. Martti Haavio menehtyi sydäninfarktin jälkiseurauksiin vuonna 1973. Aale Tynni-Haavio täydensi miehensä keskeneräiseksi jääneen muistelmien jatko-osan ja julkaisi sen nimellä Olen vielä kaukana: Martti Haavio - P. Mustapää 20-luvun maisemassa (1978).

Aale Tynni runojen suomentajana

Etenkin 1950- ja 1960-luvuilla hänen suomennoksensa toivat tarjolle uudempaa runoutta.

Tynnin mittaviin suomennoksiin kuuluu muun muassa kattava kokoelma maailmanlyriikkaa ”Tuhat laulujen vuotta” (1957), josta uudistettu ja täydennetty painos vuonna 1974, valikoima modernia ranskalaista lyriikkaa ”Tulisen järjen aika” (1962) sekä pohjoismaista muinaiskirjallisuutta: ”Eddan sankarirunot” (1980) ja ”Eddan jumalrunot” (1982). Tynni toimitti myös valikoiman ”Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa” (1976) sekä suomensi William Shakespearen ”Sonetit” (1965).

- - - -

Lisää runoilija Aale Tynnin tuotannosta kerrotaan kirjoituksen toisessa osassa.

Seuraavaksi on 5 videota, joissa on lauluiksi sävellettyjä Aale Tynnin kirjoittamia tai kääntämiä runoja:  

Video 1. Taru Nyman laulaa laulun Kaarisilta, sävel Kaj Chydenius, sanat Aale Tynni (2015)

Video 2. Taru Nyman laulaa kappaleen Tänään, sävel Kaj Chydenius, sanat Aale Tynni (2015)

Video 3. Eija Ahvo laulaa laulun Lasinen vuori, sävel Toni Edelmann, sanat Aale Tynni (2014)

Video 4. Eija Ahvo laulaa laulun Unessa tapahtuu, sävel Toni Edelmann, sanat Aale Tynni (2016)

Video 5. Susanna Haavisto laulaa kappaleen Illan tullessa, sävel Pekka Ristola, sanat Arnulf Øverland, käännös Aale Tynni (2012)

Jaa tämä sivu