Japanin geishat

Eino Tienari       20.1.2022

Mikä on geisha? Geisha on naisviihdyttäjä ja taiteilija, jonka tehtävä on saada vieraat tuntemaan olonsa mukavaksi. Kyse voi olla tilaajan oma tilaisuus vieraille tai teehuone. Geisha on tilaisuuden emäntä, joka viihdyttää vieraita erilaisin musiikki- tai tanssiesityksin, pelaa seurapelejä, keskustelee ja tarjoilee vieraille teettä. Kiotossa geishaa kutsutaan paikallisella murteella geikoksi. Geishaoppilaasta käytetään nimitystä maiko. Geishat ja maikot pukeutuvat työskennellessään ja usein myös vapaa-aikanaan perinteisiin kimonoihin. Tuo asu noudattaa tarkkaa perinnettä myös kampauksen, sen koristelun, asusteiden ja ehostuksen suhteen. Varsinkin iltatilaisuuksissa nuorempien geishojen kasvot ehostetaan perinteiselle valkealle pohjalle.

Päästäkseen geishaksi tytön pitää olla joko vanhemman geishan tytär tai tulla hyväksytyksi. Aikoinaan koulutukseen pääsivät helpoimmin sievät pikkutytöt, jotka olivat joko orpoja tai joiden vanhemmat olivat niin köyhiä, että joutuivat myymään lapsensa teehuoneeseen. Teehuoneet sijoittivat paljon rahaa tyttöjen koulutukseen ja erityisesti heidän vaatteisiinsa. Kimonot ovat nykyäänkin kalliita. Geishojen koulutukseen kuuluu japanilaista tanssia, laulua, instrumenttien soittoa, kimonoon pukeutumista, keskustelutaitoa ja alkoholin tai teen tarjoilutapoja. He tarvitsevat yleissivistystä historiasta, kirjallisuudesta, musiikista ja maailman tapahtumista, jotta he kykenevät keskustelemaan useista aiheista asiantuntevasti. Geishat jatkavat usein opiskelua läpi uransa.

Jo geishojen ulkonäkö on taidetta. Kimonoon pukeutuminen on erittäin hidas ja taitoa vaativa toimitus. Geisha tarvitsee pukeutuakseen apua, sillä suuria kankaita on vaikea käsitellä yksin. Puvun alla pidetään myös erilaisia tyynyjä, jotta saataisiin mahdollisimman tasainen vaikutelma. Naisellisia muotoja ei siis korosteta kuten länsimaissa. Maikon kimono on huomattavasti värikkäämpi ja isokuvioisempi kuin geishalla. Ulkona kävellessään geishat käyttävät erityisiä zōri-sandaaleja. Ne ovat litteitä remmisandaaleja, joita valmistetaan riisin tai muiden kasvien oljesta, kankaasta, lakatusta puusta, nahkasta tai kumista. Tällaiset sandaalit on helppo ottaa jalkoihin ja pois, mikä on hyödyllinen ominaisuus kulttuurissa, jossa kenkiä ei käytetä sisätiloissa.

Geishojen hiustyylit ovat muuttuneet paljon historian aikana. Käyttöön vakiintui ns. shimada-hiustyyli. Se tarkoittaa pitkien hiusten vetämistä taakse yhteen nippuun. Sitä käyttävät nykyään vain geishat, mutta aikaisemmin se oli yleinen nuorten naisten kampaus. Seuraavassa on kolme yleistä shimadan perustyyppiä:

 - Taka shimadassa hiukset pidetään yksinkertaisella solmulla. Tätä käyttävät erityisesti nuoret naiset.

 - Tsubushi shimada eli litistetty nuttura on tarkoitettu vanhoille naisille tai alempiarvoisille nuoremmille naisille.

 - Uiwata on nuttura, joka on yleisesti koottu ylös värikkäällä nauhalla. Kampaus näyttää lähinnä halkaistulta persikalta.

Useimmat geishat käyttävät nykyään peruukkia. Ennen geishojen hiuslaitteet muotoiltiin heidän omista hiuksistaan, mutta nykyään tästä on käytännön syistä luovuttu. Peruukin käyttö myös vähentää jatkuvan vahauksen aiheuttamaa rasitusta päänahkaan. Näyttävä, viehättävä ulkomuoto on näissä hiustyyleissä tärkeintä.

Geishat eivät japanilaisessa kulttuurissa ole uhka avioliitolle. Perinteisesti vaimo ja geisha ovat täysin erilliset osat yhteiskunnassa. Käsitys geishojen prostituutiosta on harhaluuloa. Perinteisesti geishat elävät erillään muusta yhteiskunnasta. Se verhoaa heidät tietynlaisella mystisyydellä.

Lopuksi on valokuva eräistä geishoista Japanissa.

Jaa tämä sivu