Iso-Britannian joukkojen taisteluja Tyynenmeren sodassa

Eino Tienari      16.4.2022

Johdanto

Tämä on jatkoa kolmeen aikaisempaan kirjoitukseen "Sotalaivat 1941-42", "Ilmavoimat Tyynimeri" ja "Tyynenmeren sota 1". Tässä osassa kuvataan mm. Iso-Britannian, Kanadan ja Australian joukkojen taisteluja japanilaisia vastaan.

Kirjoitussarja jatkuu tämän jälkeen vielä kahdella uudella osalla.

Lyhyt taistelu Honkongista

Englantilaisten omistaman Honkongin ainoa turva oli sen liittolainen Kiina. Kiinalaisten yritys tulla apuun kuitenkin epäonnistui. Kantonista etenevät japanilaiset valtasivat joulukuun 17. päivään mennessä Honkongin takana olevan niemimaan, joka kuului englantilaisten alueeseen. Siellä oli alueen ainoa lentotukikohta. Heikoin joukoin taisteltiin jonkin aikaa vastaan, mutta sitten englantilaiset antautuivat 25. joulukuuta.

Yhdistyneen kuningaskunnan tappiot tässä hyökkäyksen torjunnassa oli 14 000 miehestä 2 000 kaatunutta, 1 300 haavoittunutta. Lisäksi jäi japanilaisille 9 000 brittiä, kanadalaista ja intialaista sotavankia. Monet kuolivat tauteihin ja nälkään vankeutensa aikana. Japanilaisia kuoli enemmän kuin puolustajia. Japanilaiset miehitysjoukot syyllistyivät julmuuksiin valtaamillaan alueilla.

 Prince of Wales ja Repulse -laivat

Taistelulaiva ”Prince of Wales” ja taisteluristeilijä ”Repulse” lähtivät merelle Singaporesta torjumaan japanilaisten maihinnousua Malayan itärannikolle. Ne lähtivät ilman hävittäjäkoneiden suojaa ja ilman lentotiedustelua.

Joulukuun 10. aamulla brittiläisen laivaston osaston, jonka mukana oli 3 hävittäjää, ajaessa merellä ampui japanilainen sukellusvene I-58 viisi torpedoa. Torpedot menivät ohi, mutta sen jälkeen sukellusvene nousi pintaan ja antoi briteistä kosketusilmoituksen. Japani lähetti lentovoimien torpedo- ja pommitus laivueet ilmaan tavoitetta kohti.

Noin kello 11 samana päivänä ensimmäinen japanilainen hyökkäysaalto irrotti pomminsa. Ensimmäiset putosivat ohi, vaikka yksi pommeista osui Repulseen. Laiva kesti osuman. Myöhemmin saapuneet torpedolaivueet hajaantuivat kahdelle eri suunnalle. Toinen hyökkäsi vasemmalta ja toinen oikealta. Brittien ilmatorjuntatulen hattaroita alkoi tulla vastaan. Rohkeasti japanilaiset laivueet tulivat suoraan torjuntatulta päin irrottamaan torpedonsa. Prince of Wales ei ehtinyt väistää, kun kaksi torpedoa osui vasemmalle puolelle. Molemmat vasemman puolen potkurit pysähtyivät ja laivan perä alkoi painua. Laiva kallistui vasemmalle ja menetti vauhtia.

Muutamaa minuuttia myöhemmin lähestyi torpedokoneiden aalto Repulsea vasemmalta. Laiva ajoi kääntymisen jälkeen kahden torpedovanan välitse ja oli turvassa. Vielä toisen kerran onnistui väistöliike, mutta sitten kolme erillään lentävää japanilaista konetta kääntyi Repulsea kohti ja irrottivat torpedonsa suoraan sivulta päin. Laiva ei ehtinyt kääntyä tieltä pois, vaan sai yhden torpedon suoraan vasempaan kylkeensä. Laiva nytkähti pahasti ja sai suuren aukon kylkilevyihin. Se ei kuitenkaan menettänyt vauhtiaan tai ohjattavuutta.

Sitten torpedokoneita lähestyi puolen horisontin leveydeltä ryhmissä ilmatorjunnasta piittaamatta. Torpedoita räjähti kaksi tai kolme kummallakin puolella. Ruori oli juuttunut tiukasti vasemmalle, paine turpiineissa alkoi laskea ja laiva kallistui. Repulsen kallistuessa yhä syvemmälle miehiä virtasi joka puolelta esiin. Laivan komentaja käski miesten jättää laivan. Sen jälkeen Repulse kierähti hitaasti nurin ja upposi mereen.

Prince of Wales sai aikaisemmin kaksi Repulsen ohi menneistä torpedoista kylkeensä ja menetti senkin vähän vauhdin, millä oli liikkunut. Kallistuma oli syvä ja puolikansi oli suurimmaksi osaksi veden alla. Laivan kuolinkamppailu kesti kauemmin, mutta sitten komentaja käski kaikki miehet kannelle poistumaan laivasta. Kymmenen minuuttia myöhemmin Prince of Wales vyörähti kyljelleen niin, että komentosilta, märssyt ja savutorvet läiskäyttivät suuria kuohuja. Laivan pohja tuli esiin. Miehiä luisui, hyppi tai juoksi livettävää pohjaa myöten. Potkurien välähdys auringossa oli viimeinen, mikä laivasta enää näkyi.

Singaporen puolustaminen epäonnistui

Brittien omistaman Singaporen heikkoutena oli sen maanpuoleisten varustusten heikkous. Se muodostui linnoituksen tuhon syyksi. Puolustus oli suunniteltu vain mereltä tapahtuvaa maihinnousua vastaan. Siamin (nykyisen Thaimaan) rajalta Singaporeen oli vaikeaa maastoa silloin vielä englantilaisten omistuksessa olleessa Malaijien niemimaassa.

Siamin hallitus teki japanilaisia vastaan vain vähän vastarintaa ja solmi melkein heti 21. joulukuuta 1941 liitosopimuksen Japanin kanssa.

Singaporea oli puolustamassa Brittiläisiä, australialaisia ja intialaisia joukkoja. Se oli huomattava laivastotukikohta. Puolustusta komentaneen Atrhur Percivalin katsotaan syyllistyneen useisiin virheisiin puolustusta suunniteltaessa. Hän ei neuvoista huolimatta suostunut perustamaan puolustuslinjaa mantereen suuntaan, sillä hänen mielestään se olisi vahingoksi taistelutahdolle.

Japanilaisten joukot etenivät lähes 800 kilometriä 55 päivän ajan ilman suurempia vahvistuksia. Heihin kuulu noin 35 000 miestä. Singaporen varuskuntaan kuului täydennysten jälkeen huomattavasti enemmän eli 100 000 miestä.

Japanilainen tykistö avasi tulen 7. helmikuuta ja ensimmäistä keskitystä seurasi saaren koillisosan pommitus 8. helmikuuta. Japanilaisten maihinnousu alkoi saaren luoteisosassa yöllä 8.-9. helmikuuta. Pian japanilaiset joukot vyöryivät puolustajien yli. Aamulla maissa oli jo 20 000 miestä. Australialaisten puolustajien hajalle lyödyt joukot vetäytyivät. Japanilaiset olivat tuoneet maihin myös panssarivaunujaan, jotka tuhosivat vielä jäljellä olevia tiesulkuja.

Britannian pääministeri Winston Churchill lähetti komentajalle sähkeen määräyksestä taistelemiseen loppuun saakka. Komentaja Percivalin alaiset painostivat häntä kuitenkin antautumaan, jotta turhalta verenvuodatukselta vältyttäisiin. Huomattavasti hyökkääjiä määrällisesti vahvemmat puolustajat antautuivat 15. helmikuuta.

Erityisesti australialainen komentaja Gordon Bennet syyllistyi raukkamaiseen tekoon. Hän käski miestensä poistaa patruunat aseistaan ja pysyä paikallaan. Sitten hän itse livahti tiehensä pakoon. Hän pääsi Sumatran kautta Australiaan, mutta hänen jälkeensä jättämät sotilaat japanilaisten vankeina olivat tietysti katkeria hänelle.

Pitkä taistelu Burman hallinnasta

Toisen maailmansodan aikana japanilaiset hyökkäsivät Siamista (Thaimaasta) Burmaan tammikuussa 1942. Tuo maa oli ollut brittien hallinnassa. Burmalaiset nationalistit kenraali Aung Sanin johdolla liittoutuivat japanilaisten kanssa ajaakseen britit maasta.

Japanin tavoitteena oli Burman pääkaupungin ja merkittävimmän sataman Rangoonin haltuunotto sekä alueen lentokenttien hallinta. Rangoonin puolustuksen romahdettua liittoutuneet, jotka olivat saaneet täydennyksenä Kiinan tasavallan Burman siirtoarmeijan joukkoja, pyrkivät pysäyttämään etenevät japanilaisjoukot Burman pohjoisosissa. Saman aikaisesti japanilaisjoukot olivat saaneet täydennyksinä kaksi divisioonaa, jotka olivat vapautuneet Singaporen kukistuttua. Liittoutuneiden ongelmia lisäsivät burmalaisten brittihallinnon vastaisen liikehdinnän kasvaminen ja paikallishallinnon romahtaminen, mikä aiheutti huoltovaikeuksia. Joukkojen ylläpidon mahdollisuuksien romahdettua liittoutuneiden johdon piti vetää joukot Burmasta.

Liittoutuneiden toimintaa alueella haittasi lisäksi Intian itäosien levottomuudet kuten väkivaltaisiksi muuttuneet Lähtekää Intiasta -protestit Bengalissa ja Biharissa, jotka sitoivat alueella olleita brittijoukkoja. Bengalissa oli lisäksi vuonna 1943 nälänhätä, joka johti kolmen miljoonan ihmisen kuolemaan. Ongelmista huolimatta liittoutuneet kykenivät aikaan saamaan kaksi operaatiota vuosien 1942–1943 aikana.

Kiinan armeija aloitti hyökkäyksen huhtikuussa 1944, jolloin 40 000 sotilasta ylitti Salween-joen 300 kilometriä leveällä alueella. Pian tämän jälkeen lähes 72 000 kiinalaista sotilasta hyökkäsi Japanin 56. divisioonaa vastaan. Hyökkäyksen käynnistyttyä japanilaiset joutuivat taistelemaan Pohjois-Burmassa kahdella rintamalla.

Toukokuussa 1944 liittoutuneet aloittivat vastahyökkäyksen, mutta monsuunisateiden alettua ja huollon ongelmien vuoksi joukkojen eteneminen oli hidasta. Arakanin alueella XV armeijakunta aloitti etenemisen kohti Akyabia. Japanilaiset vetäytyivät Akyabin saarelta 31. joulukuuta 1944 ja edennyt XV armeijakunta miehitti sen operaatio Talonissa ilman vastarintaa 3. tammikuuta 1945. Armeijakunta teki 12. tammikuuta maihinnousun Myebonin niemimaalle ja kymmenen päivää myöhemmin Kangawiin katkaisten vetäytyvien japanilaisten pakotien. Alueella käytiin kiivaita taisteluita tammikuun loppuun. Armeijakunta valtasi vielä Ramreen, jonne rakennettiin lentokenttä tukemaan Keski-Burman taisteluita.

Vuoteen 1945 asti kestäneet taistelut kestivät kauan välillä suuntaa vaihtaen. Kokonaistappiot olivat Britannian johtamissa joukoissa yhteensä 71 300 kaatunutta ja haavoittunutta. Vastaavasti Japanin joukot menettivät yhteensä noin 200 000 kaatunutta ja haavoittunutta.

Ponnistukset Australian puolustamiseksi

Australia oli 1940-luvun alussa osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Australialaiset taistelivat Britannian puolesta useilla rintamilla. Myös Australia joutui itsekin uhatuksi Japanin taholta. Toisen maailmansodan alussa Australian asevoimat olivat huonommin valmistautuneita kuin ensimmäisen maailmansodan alussa. Syyskuussa 1939 perustettiin Australian Imperial Force, johon kuului aluksi 20 000 miestä jalkaväkeä ja niiden varusteita. Yleinen asevelvollisuus otettiin käyttöön marraskuussa 1939. Australian laivasto oli maan parhaiten varustettu puolustushaara.

Japani teki Tyynenmeren sodan aikana noin 100 ilmahyökkäystä australialaisiin kohteisiin. Niistä hyökkäys Darwiniin 19. helmikuuta 1942 oli iskuista suurin ja aiheutti eniten kuolonuhreja. Siinä 242 japanilaista lentokonetta iski Darwinin satamaa ja siellä olleita aluksia sekä kaupungin lentokenttää vastaan. Pommituksessa upotettiin 8 alusta ja vahingoitettiin 25 muuta. Lisäksi 30 lentokonetta tuhoutui. Kuolleita oli 235 ja haavoittuneita noin 300 - 400. Japanilaiset menettivät vain 4 lentokonetta.

Syyskuun alussa 1942 Japanin merijalkaväki iski strategisesti tärkeään Australian ilmavoimien tukikohtaan Milnenlahdella lähellä Uuden-Guinean itäkärkeä. Australian armeija löi maihinnousseet japanilaiset ja taistelu oli japanilaisjoukkojen ensimmäinen epäonnistunut maihinnousu sodan alkamisen jälkeen.

Myöhemmin Australian joukoilla oli tärkeä rooli, kun Japani pakotettiin perääntymään mm. Kokodantien taisteluissa ja Buna-Gonan tasitelussa Uudessa-Guineassa vuosina 1942-1943.

Bismarckinmeren taistelussa tekivät liittoutuneet hyökkäyksen japanilaista laivasaattuetta vastaan 2.-4. maaliskuuta 1943. Operaation suorittivat yhdysvaltalaiset ja australialaiset joukot yhdessä. Saattueeseen kuului 8 joukkojenkuljetusalusta ja 8 hävittäjää (laivaa). Ne kuljettivat 6 900 sotilasta. Hyökkäyksen seurauksena japanilaisten saattue tuhottiin lähes täysin. Japanilaiset menettivät kaikki joukkojenkuljetusaluksensa ja neljä suojauksena ollutta hävittäjää. Liittoutuneet menettivät viisi pommittajaa ja yhden hävittäjäkoneen. Vain 1 200 japanilaista selvisi perille. Hyökkäys esti japanilaisia saamasta tarpeeksi lisäjoukkoja Uuteen-Guineaan.

Sodan aikana armeijassa palveli yhteensä yli 730 000 australialaista, mikä oli noin kymmenesosa koko väestöstä. Australialaisia sotilaita kuoli sodassa noin 13 000 ja lisäksi 5 500 menehtyi vankeudessa.

Kirjallisuutta

Arni, Erkki: Taistelu Tyynen meren herruudesta 1941-1945 (WSOY,1964).

Beevor, Antony: Toinen maailmansota (WSOY,2012).

Maailma sodassa-kirjasarja: Tyynimeri palaa 1938-45 (Bonnier,2017).

Tippelskirch, Kurt von: Toisen maailmansodan historia, osa 3 (WSOY,1962).

----

Seuraavassa on 6 videota sotatapahtumista toisessa maailmansodassa:

Video 1. Japanilaisten hyökkäys Hong Kongiin Tyynenmeren sodassa Kanadan joukkojen näkökulmasta (4½ minuuttia). Englanninkielinen puhe ja tekstitys.

Video 2. ”Repulse” ja ”Prince of Wales” -laivojen tuhoutuminen (12 minuuttia). Englanninkielinen puhe ja tekstitys.

Video 3. Kerrotaan, kuinka Britannia menetti Singaporen tukikohdan tammi- ja helmikuussa 1942 (13½ minuuttia). Englanninkielinen puhe ja tekstitys.

Video 4. Taistelukuvausta Burman sodassa vuonna 1943 brittien näkökulmasta (2 minuuttia). Englanninkielinen puhe ja tekstitys.

Video 5. Taistelukentillä kuvattua filmimateriaalia Burman sodassa vuonna 1944 Arakan-nimisessä paikassa (3 minuuttia). Englanninkielinen puhe ja tekstitys.

Video 6. Australialaisia joukkoja Uudessa-Guineassa vuonna 1943 (3 minuuttia). Englanninkielinen puhe ja tekstitys.

Jaa tämä sivu