Selkämeren ja Saaristomeren satamien historiaa

Eino Tienari 1.11.2020           (päivitetty 18.11. ja 8.12.)

Johdanto

Tässä toisessa osassa on tarkoitus kertoa merisatamista alkaen Vaasasta yksi kerrallaan Turkuun asti. Näitä satamia on yhteensä 9. Kirjoitukseni ensimmäisessä osassa oli satamia 7 alkaen Torniosta Pietarsaareen asti. Jos jollakin satamalla on matkustajaliikennettä, niin kerrotaan tässä osassa myös tuosta satamasta lähtevän ulkomaanliikenteen matkustajalaivoista. Myös paikkakuntien vierasvenesatamat huomioidaan aikaisempaa enemmän.

Kolmannessa osassa kerrotaan satamalaitteiden kehityksen historiaa Suomessa. Se on vaikuttanut työn raskauteen, onnettomuuksien vähenemiseen ja työ tehokkuuteen merkittävästi. Samalla ahtaajien käsin tekemän raskaan työn osuus on vähentynyt merkittävästi. Tässä välissä kerrotaan Ahvenanmaasta erikseen omassa kirjoituksessaan.

Seuraavassa, neljännessä osassa, on tarkoitus kertoa Suomenlahden satamista alkaen Hangosta yksi kerrallaan Haminaan asti. Näitä kertyy yhteensä 8. Viidennessä osassa käsitellään satamien ympäristönsuojelun historiaa.

Merenkurkun ja Selkämeren satamat

VAASAN SATAMA

Vaasan satama sijaitsee Vaskiluodon saarella Vaasan edustalla sijaitsevalla, josta on noin neljä kilometriä Vaasan keskustaan. Vaasan satama on pieni pääasiassa öljyä ja kivihiiltä vastaanottava satama. Satama valmistui Vaskiluotoon vuonna 1893. Veden syvyys vaihtelee hiilisataman ja öljysataman 9 metristä autolauttojen laiturin noin 6 metriin.

Vaasan satamaan johtavan Vaskiluodon sillan kantavuus on nostettu 600 tonniin vuonna 2013, mikä mahdollistaa teollisuuden raskaita tiekuljetuksia. Vaasalla ja Ruotsin Uumajalla on yhteinen satamayhtiö Merenkurkun Satamat Oy (Kvarken Hamnar Ab), joka aloitti toimintansa vuonna 2015. Tässä muodossaan satamayhtiö on harvinainen ratkaisu.

Vaasan vierasvenesataman nimi on Wasa Segelföreningen. Sillä on yhteensä noin 40 metrin pituiset kelluvat laiturit. Etäisyys kaupungin ydinkeskustaan on vajaat 2 km.

Vaasanlaivat on varustamo, joka harjoittaa laivaliikennettä Merenkurkussa. Se perustettiin vuonna 1948.

1990-luvulla sataman kautta kulki vuosittain miljoona matkustajaa. Sen ajan matkustajalaivoja olivat mm. M/S Botnia Express vuosina 1979-1992, M/S Fennia vuosina 1986-1993 ja M/S Wasa Prinse vuosina 1989-1991. Matkustajamäärät kuitenkin putosivat myöhemmin voimaan tulleen EU-lainsäädännön jälkeen. Vuonna 2000 Silja Line ilmoitti lakkauttavansa liikenteensä kannattamattomana.

Järjestetyn tarjouskilpailun laivaliikenteen jatkamiseksi voitti RG Line. Se hoiti liikennettä mm. aluksella M/S Casino Express vuosina 2001-2007. Sen jälkeen laivaliiketoimintaa on hoitanut NCL Ferry Ab Oy vuodesta 2013 alkaen aluksella, jonka nimi on M/S Wasa Express. Seuraava alus on rakenteilla Rauman telakalla.

KASKINEN JA SEN SATAMA

Kaskisten kaupunki perustettiin vuonna 1785. Viime vuosisatojen aikana on kalastuksella ja sahateollisuudella ollut merkittävä asema Kaskisten elinkeinoelämässä. Vanhat kala-aitat ja kalastusmuseo Kalarannassa ovat todiste kalastuksen suuresta merkityksestä Kaskisten historiassa.

Kaupunki sai vuonna 1912 rautatien. Myöhemmin 1960-luvulla hallitsi teollisessa tuotannossa puutavara- ja metalliteollisuus. Vasta 1970-luvulla Oy Metsä-Botnia Ab:n uudenaikaisen sellutehtaan perustamisen myötä, kaupungin elinkeinoelämä piristyi merkittävästi. Kaskisissa on noin 1300 asukasta.

Kaskisten satamaan johtaa syvä ja suojattu väylä, joka oli tunnettu jo keskiajalla. Kaskisten satama on monipuolinen, kasvava vienti- ja tuontisatama, joka on erikoistunut metsä- ja kemianteollisuuden materiaalivirtoihin. Sen väyläsyvyys on 9,0 metriä. Sinne johtaa Suupohjan rata. Radan Kristiinankaupunkiin haarautuva osuus lakkautettiin vuonna 1982.

Kaskisten vierasvenesatama sijaitsee idyllisen puukaupungin keskustassa, Satamakatu 18. Sen syvyys on 3½ metriä.

KRSTIINANKAUPUNGIN SATAMA

Kristiinankaupunki on perustettu vuonna 1649 ja sai nimensä sen aikakauden Ruotsin hallitsijan mukaan. 1800-luvulla Kristiinankaupungissa sijaitsi yksi maan suurimmista kauppalaivastoista. Kaupunkia ympäröivä maaseutu kehittyi 1800-luvun lopulla. Tiukassa sijaitsi kruunun tislaamo ja joen rannalla sijaitsi useita myllyjä. Tiukan kunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1973. Kaupungin väkiluku on nyt noin 6500 asukasta.

Kristiinankaupungissa on Karhusaaren satama. Sen väylän syvyys on 12 metriä. Siellä tarvittaisiin uusia investointeja, jotta se menestyisi kilpailussa. Nestemäisten polttoeineiden kalliovarasto sijaitsee Kristiinankaupungin Karhusaaren satama-alueella.

Kristiinankaupungin vierasvenesatama sijaitsee osoitteessa Tervahovintie 3 kaupungin keskustassa. Sen syvyys on 3 metriä. Toinen sijaitsee Rantabulevardilla ja sen syvyys on 2,7 metriä.

MERIKARVIAN SATAMA

Merikarvian kunnan asukasluku on noin 3100. Laivan- ja veneenrakennus oli Merikarvialla merkittävä elinkeino 1840–1870-luvuilla. Toinen merikarvialaisille tärkeä tulonlähde oli kalastus.

Sen satama on kunnan omistama laivasatama, joka sijaitsee Metsäliiton sahan yhteydessä. Satamaan johtava väylä on syvennetty ja väylämerkinnät on uusittu vuosina 1987-88. Laiturin pituus on 80 m ja väylän kulkusyvyys 4½ metriä. Siellä käsitellään mm. raakapuuta ja kiviaineksia.

Krookan satama on Merikarvialla sijaitseva vierasvenesatama. Väylän kulkusyvyys on siellä 2,2 metriä.

Kasalan kalasatama on rakennettu Merikarvialle 1990- luvun alkupuolella ja käsittää ammattikalastajille tarkoitetun kalankäsittely- ja huoltohallin sekä varastohallin.

PORIN SATAMA

Porin satama koostuu toiminnallisesti kolmesta eri satama-alueesta: Mäntyluodosta, Tahkoluodosta ja Tahkoluodon kemikaalisatamasta. Sataman laiturien pituus on 2.7 kilometriä. Tahkoluodon väylän syvyys on noin 15 metriä. Porin satama on yksi Pohjoismaiden suurimpia sahatavarasatamia.

Satama on valmistautunut parantamaan toimintaansa mm. rakentamalla Kallonlahteen kokonaan uuden satamalaiturin, uutta terminaalitilaa ja Tahkoluodon kemikaalisatamaan uuden öljylaiturin. Näiden lisäksi rautatie sähköistettiin. Vuonna 2018 Porin satama lopetti osan säännöllisestä konttiliikenteen ulkomaille kotimaisten satamien välisen kovan kilpailun takia. Se menetys korvataan edellä mainituilla investoinneilla.

Reposaaren satama oli Porin Reposaaressa 1700-luvulta aina 1950-luvulle saakka toiminut satama. Sataman merkitys kääntyi laskuun vuonna 1895 valmistuneen Tampere-Pori -rautatien myötä kun rataa ei vedetty saaressa sijainneeseen Reposaaren satamaan saakka. Vuonna 1899 valmistuivat raiteet Mäntyluotoon ja samalla sinne alettiin rakentaa uutta satamaa.

Kymmenen vuotta myöhemmin sataman alueella aloitti toimintansa Reposaaren keskuskalasatama.

Porin kaupungilla on 1400 venepaikkaa keskustan Jokisatamassa sekä Meri-Porin alueella, yhteensä 20 satamassa. Kaupungin oma vierasvenelaituri sijaitsee Etelärannassa, aivan Keski-Porin kirkon kupeessa. Toinen Porin vierasvenelaituri on Marina Merilokki Reposaaressa.

M/S Polar Express liikennöi reitillä Porista Sundsvalliin Ruotsiin vuosina 1972-1982. Nykyään matkustajaliikennettä ulkomaille ei Porissa ole.

Turun saaristomeren rannikon satamat

RAUMAN SATAMA

Rauman kaupunki perustettiin vuonna 1442, joten se on hyvin vanha. Asukkaita siellä on 39 000. Rauman purjelaivakausi oli parhaimmillaan 1800-luvulla, jolloin sen purjelaivasto oli Suomen suurin. Samalta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman puutaloista.

Rauman satamassa on 20 laituripaikkaa. Laitureiden yhteispituus on 3200 metriä. Se on nykyään Suomen kolmanneksi suurin konttisatama. Rauman satamaa on laajennettu vuoden 2018 aikana. Väylä syvennettiin 12 metriin ja konttilaituria pidennettiin 160 metristä 520 metriin.

Raumassa on useita vierasvenesatamia: Poroholma, Syväraumalahti, Kylmäpihlaja ja Kuuskajaskari. Veden syvyydet vaihtelevat niissä veneen tulosuunnan mukaan.

UUDENKAUPUNGIN SATAMA

Uusikaupunki perustettiin vuonna 1617. Yksi syy kaupungin perustamiseen oli hyvät satamaolosuhteet. Vuonna 1830 kaupunki sai tapulioikeuden. Näin laivat saattoivat purjehtia mihin satamaan maailmassa tahansa. Uusikaupunkilaiset porvarit alkoivat kuljettaa ulkomaille puutavaraa, tuoden palatessaan takaisin suolaa paluulastina.

Uudenkaupungin sataman eli Hepokarin sataman veden syvyys on 8,5 tai 10 metriä. Siellä on viisi laituria. Sataman toiminta muodostuu pääasiassa ro-ro-liikenteen viennistä ja tuonnista. ”Ro-ro” tarkoittaa laivaa, johon kuormaus tapahtuu aluksen sivusta, perästä tai keulasta rullaten, eikä sen lastaamisessa tarvita nosturia.

Pakkahuoneen vierassataman osoite on Pakkahuoneentori 2, Kaupunginlahti. Se on valittu kolmesti Suomen parhaaksi vierasvenesatamaksi. Mm. Salmerin palvelusatama ja Pyhämaan Telakanrannan vieraslaituri ovat myös käytettävissä.

NAANATALIN SATAMA

Naantalissa on noin 19 000 asukasta ja se on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Naantalin satama on matkustaja- ja rahtimäärältään suuri yksikkö. Satama koostuu kolmesta osasta: Kantasatama, Luonnonmaan satama ja Nesteen Naantalin jalostamon öljysatama. Naantalin satamaan johtaa 15 metrin syvyinen Naantalin väylä. Varastotilaa on Kantasatamassa 80 00 ja Luonnonmaalla 19 000 kuutiometriä.

Naantalin vierasvenesatama sijaitsee vanhan kaupungin luona. Siellä on 180 vierasvenepaikkaa. Lapsille löytyy aivan venesataman läheltä Muumimaailma. Jos purjeveneen masto on yli 16 metriä, niin paikka löytyy Kultaranta Marinasta Luonnonmaan toiselta puolelta.

Vuonna 1974 valmistui terminaalirakennus, jota käytti Vikig Line vuoteen 1996 asti.

Nykyisin satamasta on sekä rahti- että henkilöliikennettä ja pääreittiä Naantali – Långnäs (Ahvenanmaa) – Kapellskär (Ruotsi) liikennöi Finnlink, joka käyttää liikennöinnissään kahdella aluksella: M/S Finneagle ja M/S Finnfellow. Ro-ro-rahtialus M/S Fjärdvägen on liikennöinyt Naantali-Långnäs väliä vuodesta 1995 alkaen.

TURUN SATAMA

Turussa on Suomen vanhin satama. Se sijaitsee Turun keskustasta länteen Pansion kaupunginosassa. Se on maan toiseksi vilkkain matkustajaliikenteen satama ja rahtiliikenteessä yksi kymmenestä tärkeimmästä satamasta. Sen kautta kulki vuosittain ennen koronaa noin 3 miljoonaa ulkomaan matkustajaa.

Turun Pursiseuran vierasvenesatama sijaitsee Ruissalon saaressa.

Matkustajalauttoja Turusta Tukholmaan Ruotsiin, Maarianhaminaan ja Långnäsiin Ahvenanmaalle liikennöivät mm. Silja Line ja Viking Line. Matkustaja-aluksia heillä ovat M/S Baltic Princess, M/S Galaxy, M/S Viking Grace ja M/S Amorella.

Turun sataman Pansion satamasta oli junalauttayhteydet Travemündeen Saksaan vuoteen 2007 ja Tukholmaan vuoteen 2011 saakka.

Nykyään satamasta liikennöidään päivittäin ro-ro-aluksilla Turun ja Travemünden välillä.

Jaa tämä sivu