Ranska ja USA länsirintamalla ensimmäisessä maailmansodassa

Eino Tienari       5.11.2021

Johdanto

Olen kirjoittanut ensimmäisestä maailmansodasta aikaisemminkin. Blogissani on julkaistu seuraavat kirjoitukset: Maailmansota1914 (=Sodan syttyminen ja alkuvaiheet), Meritaistelut (=Britannian ja Saksan meritaisteluja), Ilmataistelut (=Ilmataisteluja vuosina 1914-1918) ja Baltian sodat 1919 (=Viron, Latvian ja Liettuan vapaustaistelut).

Olen jakanut maailmansodasta kirjoittamisen tekstit kolmeen osaan. Ensin kerron Ranskan ja Yhdysvaltain joukkojen taisteluista länsirintamalla. Sen jälkeen on vuorossa Venäjän joukkojen taistelut itärintamalla. Viimeisenä osana kerron Britannian joukkojen taisteluista länsirintamalla. Tietysti ensimmäiseen maailmansotaan osallistui muitakin maita eri rintamilla ja tässä mainitut neljä maata taistelivat muillakin rintamilla, mutta jätän ne asiat käsittelemättä tarkoituksella. Asiaan voidaan palata joskus myöhemmin, jos näille kolmelle kirjoitukselle löytyy kiinnostuneita lukijoita.

Olen itse lukenut molempia maailmansotia käsitteleviä kirjoja. Televisiossa ja elokuvissa kerrotaan nykyään eniten toisesta maailmansodasta. Siten ensimmäinen maailmansota on ehkä jäänyt sivuun julkisuudesta. Haluan korjata nyt tätä puutetta.

                      Tärkeitä tapahtumia aikajärjestyksessä

                                                   Vuosi 1914

1.8. Ranskan presidentti Raimond Poincaré julistaa yleisen liikekannallepanon.

3.8. Saksa julistaa sodan Ranskalle.

14. - 22.8. Kenraali Auguste Dubailin komentama Ranskan 1. Armeija ja kenraali Nõel de Caselnaun 2. Armeija hyökkäävät Lothringeniin Metzin kaakkoispuolella.

20. - 25.8. Kaksi ranskalaista armeijaa etenee pikamarssia Belgiaan ja törmää  kahteen saksalaiseen armeijaan. Ranskalaiset torjuvat aluksi saksalaisten hyökkäykset. Myöhemmin ranskalaiset vetäytyvät asemiin Maasin ja Marnen välille.

22. - 23.8, Saksalaiset lähestyvät Ranskaa. Ranskalaisten ylipäällikkö, kenraali Joseph Joffre määrää kenraali Charles Lanrezacin 5. Armeijan asemiin Sambren ja Maasin väliin. Taisteluissa ranskalaiset saavat luvan perääntyä.

23.8. Ranskalaiset muodostavat kaksi uutta armeijaa: kenraali Michel Maunouryn 6. Armeijan ja kenraali Ferdinand Fochin 9. Armeijan. Saksalaisten hyökkäys pakottaa ranskalaiset kohti etelää.

29.8. - 2.9. Joseph Joffren komentama Ranskan 6. Armeija aloittaa hyökkäyksen Saksan 1. Armeijan sivustaa vastaan Guisen ympäristössä.

30.8. Pariisista tulee ensimmäinen pääkaupunki, joka joutuu kärsimään ilmapommituksista. Saksalainen Taube-yksitaso pudottaa sinne neljä pientä pommia.

4.9. Kenraali Joseph Joffre antaa käskyn aloittaa hyökkäys saksalaisten pitkäksi venynyttä etulinjaa vastaa Marnejoen eteläpuolella Pariisista itään.

5. - 6.9. Marnen taistelun 1. vaiheessa Ranskan 6. Armeija iskee Kluckin suojatonta oikeaa sivustaa vastaan Pariisin itäpuolella. Kluck uskoo, että ranskalaisten hyökkäys on vain harhautusta ja lähettää vain joitakin täydennyksiä.

7. - 9.9. Kluck tajuaa, että ranskalaisten hyökkäys on vakava uhka. Hän vetää armeijansa takaisin Marnejoen yli ja suuntaa länteen kohti Ranskan 6. Armeijaa. Rajut hyökkäykset lähes musertavat ranskalaiset joukot. Ranskalainen kenraali Gallieni onnistuu pysäyttämään saksalaiset hyökkääjät.

Samaan aikaan on muita rajuja taisteluja saksalaisten ranskalaisten välillä useissa paikoissa. Niissä kaikissa Ranska torjuu Saksan hyökkäykset.

9.9. Saksalaisten ylempää tulleen käskyn mukainen vetäytyminen lopettaa Marnen taistelun. He ovat kärsineet strategisen tappion, jolla on huomattava merkitys. Saksalaisen von Moltken suunnitelma on epäonnistunut, koska Saksa joutuu nyt kahden rintaman sotaan, koska venäläiset ehtivät sittenkin taisteluihin mukaan.

22. - 24.9. Saksalaisten hyökkäykset Verdunin linnoitusta vastaan torjutaan, mutta ranskalaisten on vetäydyttävä St. Mihielin rintamamutkasta, jonka saksalaiset pitävät hallussaan vuoteen 1918 asti.

                                               Vuosi 1915

5.4. Ranskan 1. ja 3. Armeija aloittavat hyökkäyksen saksalaisten hallussa pitämää St. Mihielin rintaman osaa vastaan. Hyökkäys tyrehtyy muutamassa viikossa huonon sään ja vastapuolen tiukan puolustuksen vuoksi.

9.5. Ranskalaiset aloittavat taistelun, jossa joukot etenevät noin kuusi kilometriä tavoitteena Vimyn harjanne. Ranskalaiset kärsivät suuria miehistötappioita.

27.5. Ranskalaiset Voisin-pommittajat tekevät ensimmäisen lentovoimien kaukohyökkäyksen Saksaan, Ludwigshafeniin.

16.6. Ranska hyökkää 20 divisioonan voimin Vimyn harjannetta kohden. Sitä ei saada kuitenkaan valloitettua.

25.9. Kolmen päivän tykkitulituksensa jälkeen kaksi ranskalaista armeijaa hyökkää 24 km leveällä rintamalla. Ranskalaiset etenevät 3 kilometriä, mutta taistelu juuttuu lopulta paikoilleen. Tässä ja muissa samaan aikaan käydyissä taisteluissa Ranska menettää 48 000 miestä ja Saksa 30 000 miestä.

6.10. Champagnen toinen taistelu jatkuu ranskalaisten hyökkäyksellä. Menestys jää vähäiseksi.

3.12. Kenraali Joseph Joffresta tulee kaikkien länsirintamalla olevien ranskalaisten joukkojen ylipäällikkö. 

                                                       Vuosi 1916

29.1. Saksan ilmalaivat pommittavat Pariisia toisen ja samalla viimeisen kerran sodan aikana. Uhreja on 54.

21.2. Saksalaiset hyökkäävät Verdunin pohjoispuolella. Edessä heillä on 6000 miehen rynnäkköjoukko ja heidän perässään seuraa 140 000 miestä 5. Armeijasta. Ranskalaiset menettävät jonkin verran alueita.

24.2. Saksalaiset murtautuvat Ranskan toisen pääpuolustuslinjan läpi Verdunissa ja etenevät kolmannelle puolustuslinjalle.

25.2. Kenraali Henri-Philippe Pétain ottaa komentoonsa Ranskan joukot Verdunissa. Samana päivänä linnoitus Fort Douaumont menetetään saksalaisille.

9.4. Saksalaiset aloittavat voimakkaan hyökkäyksen Verdunin luoteispuolen kukkuloita vastaan. Ranskalaiset torjuvat useimmat rynnäköt, mutta saksalaiset saavat haltuunsa ranskalaisten etulinjan asemat eräällä kukkulalla.

7.6. Saksalaiset valtaavat Verdunissa tappioita kärsien Vauxin linnoituksen ranskalaisilta.

24.10. Ranskalaiset aloittavat vastahyökkäyksen Verdunissa. Sumun suojassa etenevät joukot valtaavat Douaumontin linnakkeen ja ottavat 6000 saksalaista vangiksi.

2.11. Ranskalaiset valtaavat Vauxin linnoituksen rippeet Verdunissa.

15.12. Ranskalaiset hyökkäävät Verdunin koillispuolella. Tämä päättää varsinaisen Verdunin taistelun. Menetykset ovat suuret: 360 000 sotilasta Ranskalle ja 336 000 sotilasta Saksalle.

26.12. Kenraali Joseph Joffre eroaa Ranskan joukkojen ylipäällikön tehtävästä. Samalla hänet ylennetään marsalkaksi.

                                                   Vuosi 1917

2.2. Länsirintamalla Ranskassa saksalaiset joukot aloittavat siirtymisen porrastettuihin puolustusasemiin. Ne vetäytyvät ns. Hindenburgin linjalle, joka ulottuu Arrasista Soissonsiin. Vetäytyessään saksalaiset tuhoavat kaupunkia, kyliä ja liikenneväyliä. He myös kaatavat metsiä ja myrkyttävät vesivarastoja. Vetäytyminen tehdään salaa ja se kestää kaksi kuukautta.

3.2. Yhdysvaltain hallitus katkaisee diplomaattisuhteet Saksan kanssa rajoittamattoman sukellusvenesodan takia.

6.4. Presidentti Wilsonin hallitus julistaa sodan Saksalle. Sotaan aletaan valmistautua.

16. - 20.4. Ranskalaiset aloittavat suurhyökkäyksen länsirintamalla. Saksalaiset ovat saaneet haltuunsa hyökkäyssuunnitelmat. Huhtikuun 20. päivään mennessä on selvää, etteivät ranskalaiset tule saavuttamaan ratkaisevaa läpimurtoa. Saavutetut aluevoitot ovat rajallisia. Taistelu juuttuu yhä enemmän paikoilleen.

Huolestuttavaa on, että Ranskan 108. rykmentin sotilaat kapinoivat ja hylkäävät taisteluhautansa vihollisen edessä. Kapina leviää niin laajalle, että jopa 68 divisioonaa Ranskan armeijan 112:sta divisioonasta on mukana kapinassa. Kapinassa on yhteensä 35 000 miestä. He kieltäytyvät hyökkäämästä, mutta eivät puolustamasta.

5.5. Ranskalainen Saint Chamond -tankki esiintyy ensimmäisen kerran taistelukentällä. Tankissa on yhdeksän hengen miehistö ja se liikkuu kömpelösti. Siinä on neljä konekivääriä ja kolme tuuman tykki.

9.5. Ranskalaiset eivät onnistu hyökkäyksessään Chemin des Damesin suunnalla. He menettävät 187 000 miestä ja saksalaiset 163 000 miestä. Muutamat etulinjan yksiköt ovat ryhtyneet kapinoimaan.

15.5. Kenraali Robert Nivelle siirretään syrjään Ranskan armeijan ylipäällikön tehtävistä. Hänen viimeinen hyökkäyksensä aiheutti valtavat miestappiot eikä kuitenkaan onnistunut. Hänen tilalleen tulee Verdun sankari, kenraali Henri-Philippe Pétain.

24.6. Ranskassa Amerikan siirtoarmeijan ensimmäiset yksiköt nousevat maihin. Vuoden loppuun mennessä rantautuu kaikkiaan 180 000 amerikkalaista sotilasta.

                                                       Vuosi 1918

23.3. Saksalaiset ryhtyvät pommittamaan Pariisia kauaskantoisilla kahdeksan tuman tykeillä, joka yltävät sinne 80 kilometrin päästä. Ammunta on satunnaista. Siihen kuolee elokuuhun mennessä 256 henkeä ja haavoittuu 620. Elokuussa tykkien on vetäydyttävä kauemmas rintaman siirtymisen vuoksi.

26.3. Kenraali Ferdinand Foch nimitetään ympärysvaltojen ylimmän sotaneuvoston kokouksen jälkeen koordinoimaan kaikkien sen alaisten joukkojen toimintaa: britit, ranskalaiset ja amerikkalaiset. Hänen tärkein tehtävänsä on pysäyttää edelleen käynnissä oleva saksalaisten hyökkäys brittien kaistalla. Ranskalaiset siirtävät runsaasti täydennysjoukkoja uhanalaiselle alueelle Sommejoen eteläpuolelle.

27.3. Saksalaiset valtaavat Montdidierin kaupungin. Saksalaisten hyökkäys pysähtyy lopulta Villers-Bretonneuxin kylään, 16 kilometriä Amiensista itään. Saksalaiset ovat uuvuksissa.

27.5. Kenraali Ludendorff aloittaa kolmannen vuoden 1918 aikana toteuttamansa Saksan suurhyökkäyksen länsirintamalla. Ensin on harhautusoperaatio Aisnejoella puolustavia ranskalaisjoukkoja vastaan. Sillä estetään ranskalaisia lähettämästä täydennysjoukkoja Pohjois-Ranskaan brittien avuksi. Saksalaiset joukot pääsevät etenemään hyökkäyksessään.

Ranskalaiset saavat täydennystä amerikkalaisjoukoilta, joita komentaa kenraali John Pershing. He liittyvät taisteluun 28. toukokuuta.

2. - 4.6. Amerikkalaiset tekevät ranskalaisten tukemana vastahyökkäyksen estettyään sitä ennen saksalaisten rynnäkköjoukkojen yritykset ylittää Marnejoki.

6.6. Yhdysvaltain 2. Divisioona hyökkää Belleaun metsään. Vastassa on saksalaisia joukkoja, jotka ovat miesmäärältään pienempiä. Amerikkalaiset etenevät.

9. - 13.6. Saksalaisten neljäs suurhyökkäys ei menesty. Ranskalaiset ja amerikkalaiset taistelevat hyökkäystä vastaan yhdessä. Saksa joutuu lopettamaan hyökkäyksensä saavuttamatta tavoitetta.

15. - 17.7. Saksa hyökkää uudelleen Marnejoella. Tiedustelun ansiosta siitä oli Ranskalla tietoja etukäteen. Hyökkäys torjutaan paitsi erästä kapeaa lohkoa, jossa saksalaiset saavat sillanpääaseman. Miespulasta kärsivä Erich Ludendorff suunnittelee saksalaisten vetäytymistä.

18.7. Ranskan 10. Armeija tekee hyökkäyksen kärkenä Yhdysvaltain 1. ja 2. Divisioona Champagnessa. Saksalaisten puolustus alkaa sortua.

2. - 6.8. Saksalaiset joutuvat Marnessa vetäytymään Aisne- ja Vesle-jokien taakse. Saksa menettää taisteluissa yhteensä 168 000 miestä.

30.8. Yhdysvaltalaisjoukkojen 1. Armeija siirtyy asemiin saksalaisten hallussa olevan St. Mihielin rintamakielekkeen ympärille Verdun eteläpuolella. He hyökkäävät yhdessä Ranskan II siirtomaajoukkojen kanssa myöhemmin syyskuussa.

12. - 16.9. Yhdysvaltain 1. Armeija ja Ranskan II Siirtomaa-armeija aloittavat hyökkäyksen St. Mihielin rintamauloketta vastaan Verdunista etelään. Hyökkäyksen tukena on 600 lentokonetta. Saksalaisten vastarinta romahtaa jo ensimmäisenä päivänä. Saadaan vangiksi noin 15 000 saksalaista ja sotasaaliiksi 250 tykkiä. Omat tappiot ovat 7 000 miestä.

26.9. - 3.10. Amerikkalaisten 1. Armeija aloittaa suurhyökkäyksen Verdunin pohjoispuolella. Saksalaiset vetäytyvät sen paineessa.

14. - 31.10. Yhdysvaltain ja Ranskan offensiivin toinen vaihe alkaa. Molemmat osapuolet kärsivät raskaita tappioita näissä taisteluissa. Lopuksi Saksan kolmas ja samalla viimeinen puolustuslinja murtuu.

1.11. Saksalaisten vastarinta on murtumassa, kun Yhdysvaltain joukot etenevät pitkin Maasjoen laaksoa Sedanin suuntaan, joka vallataan 6. marraskuuta. Hyökkäys jatkuu aselepoon asti.

7.11. Saksan Matthias Erzbergerin johtama valtuuskunta tapaa Ranskan marsalkka Ferdinand Fochin keskustellakseen aselevon ehdoista. Neuvottelut kestävät neljä päivää ja ne käydään rautatievaunussa Compiégnessa, Pariisin koillispuolella.

11.11. Aselepo astuu voimaan ja aseet vaikenevat klo 11.00. Sopimus on saatu valmiiksi tasan kuusi tuntia aikaisemmin.

17.11. Saksalaisjoukot alkavat aselepoehtojen mukaan poistua vielä hallinnassaan olevilta Ranskan alueilta.

13.12. Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson saapuu Ranskaan ja on samalla ensimmäinen maansa päämies, joka matkustaa virkakautensa aikana Yhdysvaltojen ulkopuolelle. Hänellä on ratkaiseva osa neuvotteluissa, jotka johtavat maailmansodan rauhansopimuksiin.

                             Ensimmäisen maailmansodan uhreja

Noin 65 miljoonasta sotaan joutuneesta sotilaasta sai surmansa, haavoittui ja katosi hyvin paljon. Eri tietolähteissä on tappioista esitetty erilaisia lukuja. Erilaiset luvut ovat selitettävissä tutkimusten tarkkuudesta ja niissä käytetyistä tietolähteistä.

Tauteihin ”sairastuneet” saattoivat kuolla varsinkin maailmansodan loppuaikoina espanjatautiin vuonna 1918. Virus tuli aluksi Yhdysvalloista joukkojen mukana Eurooppaan. Pandemia tuli julkisuuteen vasta, kun tauti levisi sodan ulkopuolella olleeseen Espanjaan. Näin sen nimeksi vakiintui espanjantauti.

+ + +

Seuraavassa B = sotahistorian kirja Niall Ferrguson: ”Julma sota” (2003) ja C = teksti internetissä Wikipedian hakusanalla ”Ensimmäinen maailmansota”.

Ensimmäisessä maailmansodassa oli Ympärysvalloilla ja Keskusvalloilla yhteensä:

     B: 9,45 miljoonaa kaatunutta

     C: 8,63 miljoonaa kaatunutta

Keskimäärin eri maissa ”haavoittuneita” oli kaksi kertaa niin paljon kuin kaatuneita ja ”kadonneita” noin 80 % kaatuneiden määrästä. Myös ”antautuneiden” joukkojen suuret määrät vaikuttivat voimasuhteisiin kaikilla sodan osapuolilla. Suuri osa antautuneista tapettiin, mutta osa heistä jäi eloon. Eloonjääneistä antautuneista tuli silloin ”sotavankeja”. Tilanne vaihteli eri aikoina.

                  Keskusvallat:

Saksa

     B: 2,04 miljoonaa kaatunutta          C: 1,80 miljoonaa kaatunutta

Itävalta-Unkari

     B: 1,10 miljoonaa kaatunutta           C: 1.29 miljoonaa kaatunutta

Bulgaria ja Turkki

     B: 0,89 miljoonaa kaatunutta           C: 0,42 miljoonaa kaatunutta

                  Ympärysvallat:

Ranska

     B: 1,40 miljoonaa kaatunutta             C: 1,38 miljoonaa kaatunutta

Yhdysvallat

     B: 0,114 miljoonaa kaatunutta           C: 0,048 miljoonaa kaatunutta

Venäjä

     B: 1,81 miljoonaa kaatunutta              C: 1,70 miljoonaa kaatunutta

Britannian imperiumi

     B: 0,92 miljoonaa kaatunutta              C: 0,92 miljoonaa kaatunutta

Italia

     B: 0,58 miljoonaa kaatunutta              C: 0,62 miljoonaa kaatunutta

Lisäksi Romania menetti 335 000, Belgia 44 000, Serbia 45 000, Montenegro 3 000, Portugali 7 000, Kreikka 5 000 ja Japani 300 kaatunutta (Wikipedian mukaan).

Intia, Etelä-Afrikka, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada on laskettu edellä Britannian imperiumin lukuihin.

KIRJALLISUUS

Ferguson, Niall: Julma sota (WSOY, 2003).

Lemaitse, Pierre: Näkemiin taivaassa (Minerva, 2014). Ilmestyi vuonna 2013 Ranskassa ja voitti siellä kirjallisuuspalkinnon. Siitä on tehty vuonna 2018 elokuva, jonka ohjasi Albert Dupontel.

Remarque, Erich Maria: Länsirintamalta ei mitään uutta (WSOY, 2010). Ilmestyi vuonna 1929 Saksassa. Se on käännetty tähän mennessä 32 kielelle. Siitä on tehty vuonna 1979 elokuva, jonka ohjasi Delbert Mann.

Taylor, A. J. P.: Ensimmäinen maailmansota (WSOY, 1971).

Torbacke, Jarl: Ensimmäinen maailmansota (Otava, 1995). Se on alkuosa kaksiosaisesta tietokirjasta ”Ensimmäinen ja toinen maailmansota”.

Westwell, Ian: Ensimmäinen maailmansota – Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä (Gummerus, 2014).

Jaa tämä sivu