Yrjö Jylhä | eino-lukee-ja-kertoo.fi

Kuvassa on runoilija ja upseeri Yrjö Jylhä. Kuva: Suomen armeija, Wikimedia Commons.

Runoilija Yrjö Jylhä

7.6.2020 Eino Tienari

Koululaisena Yrjö Jylhä (1903-1956) oli vilkas mutta herkkä, ja hän toimi aktiivisesti koululaisseuran puheenjohtajana. Jylhä pääsi ylioppilaaksi 1922 Tampereen klassillisesta lyseosta, ja asevelvollisuutensa hän suoritti Porin rykmentissä. Hän oli kovakuntoinen reservinupseeri. Jylhän ensimmäinen itsenäinen runoteos ”Ruoskanjäljet” ilmestyi 1926.

Seuraava runo on kirjoitettu 31.10.1939 eli kuukausi ennen talvisodan alkamista. Se kertoo sotilaiden tunnelmista tuntematonta odotettaessa. Se on julkaistu kokoelmassa Kiirastuli, joka ilmestyi vasta talvisodan jälkeen vuonna 1941.

+ + +

VUOKSEN VARTIO

Tänne me saavuimme rauhan työstä,

liesien loimusta, metsien yöstä,

täällä me seisomme, tänne me jäämme,

kunnes on murtunut taas idän paine

tai tulilaine – lyö yli päämme.

Kauan sun helmaas, mahtava Vuoksi,

heimomme kyynelet virtoina juoksi,

paljon sun uomaas verta jo vuoti,

täällä kun vartijas, peittämät hurmeen,

saatteli nurmeen – keihäs ja luoti.

Täällä on taisteltu puolesta maamme,

täällä me vieläkin taistella saamme;

tuima on tahtomme niin kuin rauta.

Vuokseen jos sorrumme kunnian teillä,

suuri on meillä – sankarihauta.

+ + +

Yrjö Jylhä palveli Talvisodassa Jalkaväkirykmentti 30:n komppanian päällikkönä. Hänen komppaniaansa kuului aluksi 191 miestä. Komppaniasta kaatui Talvisodassa yli 70 miestä ja haavoittui noin 120. Koukkuniemen taistelu oli ensimmäinen suomalaisten suurempi vastaisku. Venäläiset olivat saaneet suomalaisten yllätykseksi Taipaleenjoen pohjoispuolelle siirrettyä ainakin rykmentin verran joukkoja. Yrjö Jylhän joukkue meni yön pimeydessä suojattomaan ansaan. Komppaniasta kaatui 22 miestä.

Koukkuniemen taistelu jätti pysyvät jäljet Yrjö Jylhän mieleen, mitä kuvastaa hyvin hänen kirjoittamansa runo ”Rynnäkön jälkeen” kokoelmassa Kiirastuli (noin 2 sivua). Yrjö Jylhän runokokoelmassa Kiirastuli on runo nimeltä "Kaivo" eturintaman vaarallisesta tilanteesta kuoleman lähellä.

Yrjö Jylhä julkaisi runokokoelmat Ruoskanjäljet (1926), Kurimus (1928), Viimeinen kierros (1931), Risti lumessa (1937), Toiviotiellä (1938), Kiirastuli (1941), Runoja (1943), Hyvästi, Kirvesmäki! (1954), Yrjö Jylhän kauneimmat runot (1957), Valikoima Yrjö Jylhän runoja ja käännöksiä (1960) ja Meidän pihan urheilijat yhdessä Rudolf Koivun kanssa (1932).

Tampereen kaupunki järjesti vuonna 1961 Yrjö Jylhän muistomerkistä kilpailun, jonka voitti kuvanveistäjä Terho Sakki luonnoksellaan ”Runoratsu – sotaratsu”. Teos kuvaa vauhkona takajaloilleen nousevaa hevosta ja sitä hillitsevää miestä. Korkea jalusta lisää ylöspäin suuntautuvan liikkeen tehoa. Muistomerkki paljastettiin runoilijan lapsuudenmaisemissa Tampereella 1.10.1964. Patsas sijaitsee siellä Yrjö Jylhän puistossa.

Kriitikko, sotahistorian asiantuntija Vesa Karonen ja kirjallisuudentutkija Panu Rajala avaavat päähenkilön elämää ja runoutta teoksessa ”Yrjö Jylhä, talvisodan runoilija” (2009). Panu Rajala on julkaissut vuonna 2019 uuden kirjan nimeltä ”Erään soturin loppu”. Sen alaotsikkona on Runoilija Yrjö Jylhän tragedia.

- - - - - - - - - - - -

Äänivideolla n:o 1 on kuultavana Yrjö Jylhän runo ”Kaivo”, jonka lukija on Yrjö Jyrinkoski. Tämän äänitteen videolla näkyvät runon sanat näyttöruudulla.

Videolla n:o 2 Yrjö Jyrinkoski lausuu saman runon toisen kerran, mutta sitä ennen on myös runon "Kohtaus metsässä".

Äänivideolla n:o 3 on runo ”Hyvästi Kirvesmäki” kokoelmasta Kiirastuli. Tämän Yrjö Jylhän runon esittää Veikko Sinisalo (Fazer Records, 1969).

Videolla n:o 4 on sävelletty ja laulettu runo "Risti lumessa". Sen on säveltänyt Esko Ilonen. Tämä video on harvinainen löytö, jonka vain harvat ovat nähneet.

Äänivideolla n:o 5 Ilkka Bäckman lausuu runo "Risti lumessa". Myös se on vain harvojen kuulema versio tästä runosta.

Videolla n:o 6 Nivalan mieslaulajat ja Ylivieskan mieskuoro esittävät yhdessä Osmo Jämsän säveltämän Yrjö Jylhän runon "Pyhä yö". Kuuntelemisen helpottamiseksi lisäsin saman runon painettuna sen edelle.

Videolla n:o 7 on sävelletty ja laulettu runo "Tuomittu talo". Sen on säveltänyt Esko Ilonen. Hän esittää sen soitinyhtyeen säestämänä. Löysin myös tälle runolle painetun tekstin, jonka lisäsin videon edelle.

Äänivideolla n:o 8 on sävelletty ja laulettu runo "Laulu joesta". Sen on säveltänyt Esko Ilonen. Esitys on juhlallinen ja vaikuttava. Löysin sen tekstin. Koska runo on pitkä, otin siirä 3 kuvaa ennen ja jälkeen videota helpottamaan runon kuuntelua.