Normandian maihinnousua koskevaa kirjallisuutta

Eino Tienari  24.5.2010     (Kalevan blogissa 11.5.2020)

      Yleistä tietoa

Sotahistorialliset kirjat ovat tieteellisiä, tutkimukseen ja todellisiin faktoihin perustuvia kuvauksia tai tieteellisiä tutkimuksia. Sotakirjallisuutta on mm. sotaromaanit, sotapäiväkirjat tai sotamuistelmat.

Tässä kirjoituksessa rajoitetaan aihepiiri Normandian maihinnousua ja maihinnousua välittömästi seuraavia sotatapahtumia kuvaaviin kirjoihin. Kirjoittaja voi olla kumpaa puolta tahansa taistelevia osapuolia. Yleensä he ovat kuitenkin voittaneiden valtioiden edustajia.

       Kaksi katkelmaa sotahistoriasta

Kurt von Tippelskirchin kirjoittaman 4-osaisen teoksen ”Toisen maailmansodan historia” (1962) on suomentanut Tapio Hiisivaara. Se on jo lähes kuusikymmentä vuotta sitten ilmestynyt, joten sitä on nyt vaikea löytää. Koska se on kuitenkin ollut koko ajan kirjahyllyssäni, lainaan siitä esimerkkejä taistelujen kuvauksesta ammattisotilaan kertomana, kirjan 3. osassa.

1. näyte (panssarivaunuja): ” Sillanpääasemansa itäosassa amerikkalaiset olivat jo kesäkuun 7 pnä saaneet yhteyden Port au Bessinin kautta englantilaisten sillanpääasemaan. Seuraavina päivinä veti englantilainen XXX armeijakunta amerikkalaisia mukaansa. Täällä toimivat englantilaiset divisioonat tunkeutuivat 7 pnä eteenpäin ja jatkoivat kesäkuun 12 päivään mennessä Caumont´iin asti ja saavuttivat sillanpääasemalle suuren maastovoiton eli 30 km.

Camount´in ja Caenin välillä taistelut olivat maihinnousun alusta alkaen olleet kaikkein kovimmat ja maastovoitot niukimmat. Tämä kehitys johtui siitä, että aluksi määrättiin kaikki saatavissa olevat saksalaiset panssaridivisioonat tähän suuntaan, kun alkuperäisenä tarkoituksena oli brittiläisten sillanpääaseman murskaaminen ja musertaminen kaakkoissuunnasta.

Englantilaisten joukkojen pohjoisesta ja luoteesta Caenin suuntaan kohdistama painostus kohtasi siten yhä lujempaa saksalaisten vastarintaa. Saksalaiset divisioonat saattoivat jopa toisinaan temmata itselleen aloitteen, mutta eivät päässeet tavoittelemaansa päämäärään. Jo kesäkuun 7 pnä suoritettu hyökkäys, jonka paikalla olleen 21. panssaridivisioonan piti keskitetysti tehdä yhdessä yössä eteen marssitettujen 12. SS-panssaridivisioonan ”Hitlerjugend” (joka sai täällä tulikasteensa) ja Panssarikouludivisioonan kanssa, mureni yksinäisiksi kahakoiksi. Saksalaiset joutuivat hyökkäysasemissaan Caenin luona voimakkaiden lentohyökkäysten alaiseksi eikä 12. panssaridivisiooona päässyt hyökkäyksen alkuasetelmia pitemmälle.

Panssarikouludivisioona oli lähtenyt heti liikkeelle ja joutunut jo silloin lentohyökkäyksen alaiseksi. Yöllä se oli maanteiden ja siltojen tuhoutumisen takia ehtinyt vain Falaisen luo. Aikoessaan kiirehtiä sieltä taistelualueelle se joutui niin raskaiden lentohyökkäysten alaiseksi, että enemmät liikkeet sinä päivänä olivat mahdottomia. Uuteen hyökkäykseen voitiin ryhtyä vasta kahden päivän kuluttua, jolloin liittoutuneiden musertavan ilmaherruuden ja sillanpääaseman lujittumisen takia hyökkäys tuotti vain vähäistä maastomenestystä.

Caenin pohjois- ja lounaispuolella toimivat saksalaiset panssarivoimat estivät leveällä rintamalla englantilaisia pääsemästä yrityksissään huolimatta etenemään Caenin ympärillä ja luoteispuolella. ”

2. näyte (V-1 ohjukset): ” Kesäkuun 13 päivän vastaisena yönä otettiin käyttöön ensimmäiset ihmeaseet, joilla propaganda yhä uudelleen yritti sumuttaa Saksan kansaa ja sotavoimia. Tämä oli V-1, rakettikäyttöinen, lentokoneen muotoon rakennettu ammus. Se oli noin 8 metriä pitkä ja sen siivenkärkien väli oli 5 metriä. Aseella oli noin 250 km:n toimintasäde ja noin 650 km/T:n nopeus. Sen vaikutus vastasi yhden tonnin pommin tehoa. Sen itsetoimivat ohjauslaitteet säädettiin ennen lähtöä, eikä siihen siis lennon aikana voinut vaikuttaa. Kun hajonta oli 15-18 km, voitiin sitä käyttää vain laajoja maaleja vastaan. Niitä valmistavia saksalaisia tehtaita vastaan suunnattu vihollisen lentotoiminta oli viivästyttänyt sarjavalmistusta.

Asiat olisivat kenties kääntyneet toisenlaiseksi, jos aseita olisi käytetty muutamia kuukausia aikaisemmin amerikkalaisten ja englantilaisten joukkojen tiheästi miehittämää Etelä-Englantia sekä maihinnousussa välttämättömiä Southamptonin ja Portsmounthin satamia vastaan. Eisenhower mainitsee Normandian kirjassaan, että maihinnousu olisi käynyt mahdottomaksi, jos saksalaiset olisivat voineet V-aseella pommittaa kuusi kuukautta yhtä mittaa näitä maaleja.

Ilman halki kiitävän V-1:n saattoivat hävittäjäkoneet ja ilmatorjuntatykistö ampua alas, ja Lontoon edustalla olevat ilmapallosulut haittasivat sitä. Näiden torjuntavälineiden käyttö johti jo ensimmäisen kuukauden aikana siihen, että noin 30 % ohjuksista ammuttiin alas. Kahden ja puolen kuukauden kuluttua tuhottiin niistä 70 % jo matkalla. ”

      Sotatieteellisiä kirjoja

Howard, David: Suuri maihinnousu (Kustantaja WSOY, 1959).

Tippelskirch, Kurt von: Toisen maailmansodan historia, osa 3: Sodan käänne (Kustantaja WSOY, 1962). Huomaa sodan kokeneen ammattisotilaan saksalainen näkökulma.

Beevor, Antony: Normandia 1944, Maihinnoususta Pariisin vapauttamiseen (Kustantaja WSOY 1996).

Gille, Perrault: Suuren maihinnousun salaisuudet (Kustantaja WSOY, 1968).

Hastings, Max – Stevens, George: Voitto Eurooopassa, Normandian maihinnoususta Saksan luhistumiseen (Kustantaja Gummerus, 1986).

Ryan, Cornelius: Atlantin valli murtuu, maihinnousu Normandiaan 6.6.1944 (Kustantaja Tammi, 1994).

Paloniemi, Jarmo: Sledgehammerista Overlordiin — Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian sodanjohdon yhteistyö Normandian maihinnousun valmisteluissa 1941—1944 (Oulun yliopiston historian laitos, 2000).

Hall, Anthony: Normandian maihinnousu – D-day, tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä (Kustantaja Gummerus, 2004).

Danielsen – Alkunen – Claudi: Normandian maihinnousu (Kustantaja Bonnier Publicatios, 2013).

Milano, Vince – Conner, Bruse: Taistelu Normandiasta, maihinnousu saksalaisten silmin (Kustantaja Koala, 2013). Huomaa kirjan toinen näkökulma.

Gordon, Edward E – Ramsay, David: Totuus Normandian maihinnoususta, miten liittoutuneiden eripura uhkasi muuttaa sodan kulun (Minerva Kustannus, 2018).

      Sotaromaaneja ja sotamuistelmia   

Donald R, Burgett: Tappajat taivaalta (Kustantaja Gummerus, 1968).

Carell, Paul: Ne tulevat!, kuvaus Normandian maihinnoususta ja Ranskan taisteluista 1944 (Kustantaja Gummerus, 1960).

Holbrook, David: Tulikaste Normandiassa (Kustantaja Karisto, 1978).

Silva, Daniel: Vakooja sumusta (romaani, Kustantaja Otava, 1997). Osittain tositapahtumiin perustuva jännityskirja toisen maailmansodan ajalta.

Porvali, Mikko: Kaatunut Normandiassa – suomalaissotilaan tarina (Atena Kustannus Oy, 2011).

Ambrose, Stephen E: Taistelutoverit, Normandian maihinnoususta Hitlerin kotkanpesään (Kustantaja Otava, 2011).  Siitä on tehty tv-sarja.

Ala-Harja, Riikka: Maihinnousu (romaani, Kustantaja Like, 2012). Julie elää elämänsä raskainta vuotta Normandiassa.

Kealey, Imogen: Sankaritar (romaani, Kustantaja Minerva, 2020). Tositarinaan perustuva jännittävä viihderomaani.

      Kirjakauppojen myynnissä olevia Normandia-aiheisia e-kirjoja

Antony Beevor: Normandia 1944, maihinnoususta Pariisin vapauttamiseen (”liittoutuneiden maihinnousu Ranskaan”).

Stephen E. Ambrose: Taistelutoverit, Normandian maihinnoususta Hitlerin Kotkanpesään (”kirja, josta on tehty televisiosarja”).

Riikka Ala-Harja: Maihinnousu (”romaani ranskalaisesta naisesta vuonna 1944”).

Ken Follett: Neulansilmä (jännityskirja Normandian tapahtumista, ”tästä on tehty elokuva”).

toim. Historia-lehti: Normandian maihinnousu (”maihinnousu viidelle liittoutuneiden johdon valitsemalle rannalle”).

Nämä kohteet on löydetty Suomalaisen kirjakaupan kirjaluettelosta. Muitakin toimijoita tällä alalla on Suomessa.

    - - - - - - - - - - - -

Seiraavana on 3 aiheeseen liittyvää valokuvaa:

Jaa tämä sivu