Eino Tienari 18.9.2020 (päivitetty 11.3.2023)
Laulukuorojen maa
Ensimmäiset virolaiset laulukuorot olivat 1863 Revalia Tallinnassa ja 1865 Vanemuine (Tarton teatteri syntyi kuoron perustalle) ja Estonia (Tallinnan Estonia-teatteri syntyi myös kuoron perustalle). Laulukuoroja syntyi 1800-luvulla ympäri Viroa. Pidettiin paikallisia kuorojen tapaamisia, laulupäiviä. Suurimmillaan koontumisiin tuli jopa 500 laulajaa.
Laulupäivät eivät kuitenkaan kuorolaisille riittäneet ja niin alettiin järjestää valtakunnallisia kuorojen tapaamisia, Laulujuhlia. Kasvavat osanottajamäärät kertovat, että perinteet elävät ja ovat siirtyneet jo uusille sukupoville.
Laulukuoroliike oli Virossa neuvostovuosina valtava. Ei ollut laitosta, jolla ei olisi ollut laulukuoroa. Ei ollut yhtään kylää tai kolhoosia, jolla ei olisi myös ollut laulukuoroa. Kaikki eivät tietenkään tällaiseen kuoroon kuuluneet, mutta merkittävä osa virolaisista kävi joka viikko kuoroharjoituksissa. Se oli suurin kansallinen harrastus.
Laulujuhlilla oli kaksi ohjelmaa. Ensimmäinen päivä oli taiteellisesti haastava ja toisena päivänä oli perinteinen ohjelma. Erityisesti koska taiteellisesti haastavaa ohjelmaa harjoiteltiin välivuodet, se antoi tavoitteellista tekemistä ja kuorolaisuuden kiinnostavuus säilyi. Viron tasavallan aikaisia isänmaallisia lauluja ei tietenkään esitetty Neuvostoliitossa.
Edellä oleva teksti perustuu Antti Soramon sivustoon "balticguide.ee".
Olen jälkeenpäin lisännyt uuden kuorovideon 5A tähän blogiin. Poistin kaksi kuorovideota, jotka olivat nro 5 ja nro 9. Kaikki muut vanhat 8 videota ovat entiset.
Säveltäjä Veljo Tormis, 1930 - 2017
Veljo Tormis oli virolainen säveltäjä, jonka laajasta tuotannosta suurin osa on kuoromusiikkia. Hänen a capella (eli säestyksettömien) -teostensa tekstit samoin kuin melodiat ja rytmit juontuivat suomensukuisten kansojen lauluperinteestä. Säveltäjä Veljo Tormisin kuoropartituurit kehittyivät yli kuoromusiikin rajojen ja muuttuivat suoranaisiksi kuorosinfonioiksi.
Hän sävelsi sekä Kalevipojan että Kalevalan tekstejä. Virolainen Tormis on tehnyt myös Suomesta vaikutteita saaneen kappaleen "Laulusild". Tallinnan tyttökuoro Ellerhein on perustettu vuonna 1951. Professori Heono Kaljuste perusti tämän kuoron ja johti sitä yksin vuoteen 1970 asti.
Siitä alkaen toisena johtajan oli Tiia-Ester Loitme vuoteen 1989 asti. Loitme johti yksin kuoroa vuodet 1989 - 2012. Sen jälkeen johtajaksi tuli Ingrid Kovits. Tämä kuoro on jaettu nykyään 3 ryhmää: Preparation Choir, Ellerhein Children´s Choir ja Ellerhein Girls Choir.
Tämän kuoron video on n:o 1 "Laulusild".
Teknillisen korkeakoulun akateeminen mieskuoro on perustettu Tallinnassa vuonna 1945. Sen johtajina ovat olleet Arno Kallikorm 1945-1962, Harald Uibo 1962-1970, Ants Uleoja 1971-1983, Juri Rent 1983-2002, Peeter Perens 2003-2019 ja Valter Soosalu vuodesta 2020 alkaen.
Kuoro esittämän kappaleen "Meeste laul" on säveltänyt Veljo Tormis ja sanoittanut Paul-Eerik Rummo. Laulu esitetään videolla n:o 2.
1. Veljo Tormisin säveltämä "Laulusild" - virolainen tyttökuoro Ellerhein
2. Veljo Tormis: Meeste laul - Tehnikaülikooli Akadeemilise Meeskoori
Säveltäjä Arvo Pärt, 1935 -
Arvo Pärt tunnetaan keskiaikaisen musiikin vaikutteistaan. Hän varttui Rakveressa ja opiskeli säveltämistä Tallinnassa vanhemman polven virolaisen säveltäjän Heino Ellerin oppilaana. Pärtin persoonalliset, tunteisiin vetoavat teemat ovat kiehtoneet elokuvien tekijöitä kautta maailman. Virolaissäveltäjän musiikkia on käytetty sadoissa elokuvissa.
Seuraava Pärtin sävellys "Zwei Beter" esitetään kansainvälisillä kamarikuorojen festivaaleilla Markopberdorfissa Saksassa vuonna 2015. Sen esittää "Tarton yliopiston akateeminen naiskuoro" videolla n:o 3.
- - -
Sen jälkeen kuullaan Arvo Pärtin vuonna 2016 tekemä sävellys "Eesti hällilaul, Kuss-kuss, kallike". Vertailun vuoksi otin siitä kaksi esitystä eri kuoroilla.
Ensin kuullaan sen esittävän Choir and Orchestra of Estonian Academy of Music and Theatre johtajana Mai Simson. Tämä esitys videolla n:o 4 on tapahtunut tammikuussa 2016.
- - -
3. Arvo Pärt: Zwei Beter - Academic Women´s Choir of the University Tartu
4. Arvo Pärt: Eesti hällilaul "Kuss-kuss, kallike" - Choir and Orchestra of Estonian Academy of Music and Theatre
Uutena kappaleena n:o 5 kuullaan Wienin kuorolaulukilpailussa kuultu virolaisen mieskuoron esitys vuodelta 2018.
5A. Wien 2018:n Kuorokilpailussa - Saaremaa Meeskoor SÜM (Viro). Kuoroa johtaa Ester Soe.
Säveltäjä Rein Rannap, 1953 -
Rein Rannap on virolainen säveltäjä ja pianisti. Hän opiskeli Tallinnan valtiollisessa konservatoriossa 1972 - 1977 pianonsoittoa Virve Lippusin luokalla. Vuodesta 1977 vuoteen 1979 hän jatkoi opintojaan Moskovan konservatoriossa opetajansa Lev Naumovin luokalla.
Virossa järjestettiin vuonna 2017 vaikuttavat XII eli 12. Lasten ja Nuoren Laulu- ja Tanssijuhlat. Sinne oli lehtitietojen mukaan tulossa Tallinnan laululavan ja tanssikentän alueelle noin 40 000 laulajaa ja tanssijaa. Juhlien otsikko oli vuonna 2017 "Minä jään" (suomeksi käännettynä). Seuraavan video perässä on kartta Tallinnan juhlien alueesta, jonne siis saapuu hyvin paljon ihmisiä.
Rannap on säveltänyt laulun "Eesti muld ja eesti süda" ja sanat siihen on kirjoittanut Lyydia Koidula. Seuraavassa videossa n:o 6 kappaleen esittävät Nuorten laulu- ja tanssijuhlien loppukonsertissa vuonna 2017 Tarton Karlova-koulun lapsikuoro, tyttökuoro ja poikakuoro.
6. Rein Rannap: Eesti muld ja eesti süda - Tallinnassa Viron nuorten laulujuhlien 2017 loppukonsertissa kuvattu tallenne
Laulun ensimmäinen säkeistö on tässä rinnakkain englanniksi ja viroksi:
Heart, how quickly you rise Süda, kuis sa ruttu tõused
to beat hotly in my chest kuumalt rinnas tuksuma,
when I say your name, kui su nime suhu võtan
holy Estonia, fatherland. püha Eesti isomaa!
I have seen good and bad, Head olen näind ja paha,
I have managed to lose some things, mõnda jõudsin kaota´,
to leave some things in my life. monda elus jättä maha -
I won´t ever forget you. aind ei iial unusta´!
Karttakuva Tallinnan laululavasta ja sen ympäristöstä
Säveltäjä Gustav Ernesaks, 1908 - 1993
Gustav Ernesaks oli säveltäjä ja kuoronjohtaja sekä Viron laulujuhlien organisoija. Hän opiskeli sävellystä Artur Kappin johdolla. Vuosina 1945 - 1972 hän toimi kuoronjohdon professorina Tallinnan konservatoriossa. Hän perusti Eestin valtion akateemisen mieskuoron ja tuli tunnetuksi mieskuoronsa johtajana. Hän sävelsi myös viisi oopperaa ja elokuvamusiikkia.
Hänen tunnetuin teoksensa on Lydia Koidulan isänmaalliseen runoon sävelletty kuorolaulu "Mu isamaa on minu arm" vuodelta 1944. Edellinen samasta runosta tehty sävellysversio oli tehty 1800-luvun puolivälissä Tarton ensimmäisiä laulujuhlia varten. Neuvostoliiton oloissa tarvittiin uusi sävel, jonka venäläisetkin hyväksyivät. Sitä laulettiin aina siitä alkaen kaikilla Viron laulujuhlilla.
Viron Kansallisoopperan Poikakuoro aloitti toimintansa vuonna 1971 nimellä Viron poikakuoro. Sen perustaja oli professori Venno Laul, joka johti kuoron toimintaa 30 vuotta, Vuodesta 1997 alkaen kuoro on kuulunut Viron Kansallisoopperan kokoonpanoon. Sen taiteelliseksi johtajaksi nimettiin 2001 Hirvo Surva. Viron Kansallisoopperan Poikakuoro toimii kolmessa eri kokoonpanossa: poikakuoro ja kaksi oopperakuoroa. Siihen kuuluu yhtensä noin 150 nuorta laulajaa.
Seuraavassa tämä poikakuoro esittää Cornewallissa Iso-Britanniassa vuonna 2011 ulkona paikalle saapuneelle yleisölle Ernesaksin säveltämän laulun "Mu isamaa on mun arm". Tällaisessa muodossa esitys on hieno ja samalla harvinainen suoritus. Se on video n:o 7 kuoron onnistuneena äänityksenä nähtävissä ja kuultavissa.
7. Gustav Ernesaks: Mu isamaa on minu arm - Estonia National Opera Boys Choir
Useita kuoroja Viron Televisiossa
Seuraavana esiintyy Viron Television nuorisokuoro (viroksi ETV Noortekoor) usean kappaleen videossa, joka on tallennettu vuonna 2009. Esitys on Maailman Kuoro -loppukilpailusta (Choir of th World, Final). Tämä video n:o 8 kestää noin 10 minuuttia. Siinä he laulavat seuraavat kappaleet:
- A.S.Vujic "Vater unser",
- E.J.Rautavaara "Malaguena",
- V.Tormis "Summer"("Suvi")-soloist Mirjam Mesak,
- V.Reimann "Running polka"("Jooksupolka")-accordion Kristel Laas.
- - -
Sen jälkeen esiintyy Viron Television Tyttökuoro (viroksi ETV Tütarlastekoor) vuonna 2011 kansainvälisillä kuoromusiikin juhlilla Argentiinassa. He esittävät siellä Veljo Tormsin säveltämän kappaleen "Sampo tagumine". Se on video numero 8.
Lasten ja Nuoren Laulupidot
Viimeiseksi kuoroesitykseksi on valittu" XI noorte laulu- ja tantsupidu maa ja ilm" -juhlan vuonna 2011 esitetty yhteisesitys nimeltään "Laul põhjamaast". Siihen on kuvauksen ohjaaja ottanut mukaan myös hieman kansantanssijoiden osuutta, koska on kyse molempien yhteisestä festivaalista. Heidän videonsa on numero 9.
8. Estonian Television Youth Choir - ETV Noortekoor
9. Laul põhjamaast - XI noorte laulu- ja tantsupidu 2011