Britannia länsirintamalla ensimmäisessä maailmansodassa

Eino Tienari      12.11.2021         (2 uutta videota ja engl. tekstejä lisätty 29.12.)

Johdanto

Tämä on kolmas ja viimeinen kolmesta ensimmäistä maailmansotaa käsittelevästä kirjoituksesta. Niiden lyhyet otsikot ovat ”Ranskan sota 1”, ”Venäjän sota 1” ja ”Britannian sota 1”. Tällä kertaa puhutaan Britannian joukkojen osallistumisesta tuohon sotaan. Myös mm. kanadalaisia ja muita kansainyhteisön maiden sotilaita oli mukana.

Ennen sodan alkamista

Suursotaa osattiin aavistaa etukäteen, sillä käynnissä oli valtava kilpavarustelu muun muassa Britannian ja Saksan välillä. Monet valtiot lähtivät sotaan, koska ne uskoivat sen hyödyttävän heitä ja kestävän vain lyhyen ajan. Sodan käynnisti liittolaissuhteisiin perustuva ketjureaktio.

Alun perin oli kyse paikallisesta kriisistä Itävalta-Unkarin ja Serbian välillä. Serbialaisen terroristijärjestön ”Mustan käden” tekemän Itävalta-Unkarin kruununprinssin Frans Ferdinandin ja hänen puolisonsa murhan jälkeen Itävalta-Unkari asetti Serbialle ehtoja, joihin Serbia ei voinut myöntyä.

Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle, mihin Serbian liittolainen. Venäjä vastasi julistamalla sodan Itävalta-Unkarille. Lopulta Euroopan suurvaltojen keskinäiset sopimukset tulivat täytäntöön ja Saksa, Ranska ja Britannia julistivat sotia toisilleen. Ennakko-odotusten vastaisesti Italia ei ollut keskusvaltojen mukana, vaan liittyi sotaan 1915 ympärysvaltojen puolelle.

                                      Tärkeitä sodan tapahtumia I

                                                      Vuosi 1914

3.8. Yleinen liikekannallepanomääräys julistetaan Britanniassa.

4.8. Britannia julistaa sodan Saksalle, kun Saksa on hylännyt brittien uhkavaatimuksen, jossa vaaditaan saksalaisjoukkojen poistumista Belgiasta.

7.8. Noin 100 000 miehen vahvuisen brittien siirtoarmeijan etujoukko saapuu Ranskaan. Rantautuminen saadaan päätökseen muutamassa viikossa. Armeija asettuu asemiin Belgiaan Monsin kaupungin ympärille. Sotamarsalkka Sir John French nimitetään siirtoarmeijan komentajaksi.

8.8. Vapaaehtoisia kehotetaan liittymän armeijaan. Julisteen ”Maasi tarvitsee sinua” julkaisemista seuraavalla viikolla ilmoittautuu 175 000 vapaaehtoista.

23.8. Monsissa brittien siirtoarmeija kohtaa kenraali Alexander von Kluckin komentaman Saksan 1. Armeijan. Brittien on peräännyttävä.

25. - 27.8. Brittien siirtoarmeija jatkaa vetäytymistään etelään halki Koillis-Ranskan. Saksalaisten hyökkäykset torjutaan suurin omin tappioin.

15. - 18.9. Ns. Aisnen taistelussa ranskalaiset ja britit yrittävät yhdessä saksalaisten kimppuun. Kovan vastarinnan takia hyökkäys joudutaan peruuttamaan. Molemmat osapuolet yrittävät sen jälkeen saartaa toisensa. Siitä seuraa toistuvia saartotoimia, jotka vähitellen vievät taistelevat joukot lähemmäs Pohjanmerta.

22.9. - 10.10. Kilpajuoksu merelle jatkuu Artoisin taistelulla. Seuraavina päivinä Britannian siirtoarmeija etenee Belgiaan, jossa kilpajuoksu merelle huipentuu.

18.10. Britannian siirtoarmeija etenee kohti Meniniä Belgiassa ja Lilleä Ranskassa. Siitä alkaa Yserin taistelu. Britit onnistuvat ranskalaisten avulla pysäyttämään saksalaisten vastahyökkäyksen, mutta suurin menetyksin. Belgian kuningas Albert määrää kanavien ja rannikon sulkuportit avattaviksi. Sen seurauksena tulvavesi peittää laajan alueen saksalaisten etenemisuralla.

19. - 28.10. Vasta saapunut kenraali Sir Douglas Haigin komentama brittien I armeijakunta tekee hyökkäyksen saksalaisia vastaan asemistaan Ypersin kaupungin ympäriltä. Tuo teko pysäyttää saksalaisten etenemisen. Rankkasateet estävät tehokkaan brittien uuden iskun suorittamisen.

1. - 24.11. Saksalaiset yrittävä murtautua läpi Ypersin rintamalla. He edistyvät jonkin verran ja valtaavat Dixmunden Ypersin pohjoispuolella belgialaisilta. Kuitenkin britit lopulta pysäyttävät suurimman osan saksalaisten rynnäköstä. Puolet brittien siirtoarmeijan miehistä on kaatunut.

Kaikki sodan osapuolet alkavat nyt kaivaa tosissaan taisteluhautoja, jotka pian ulottuvat Pohjanmereltä Sveitsin rajalle.

                                   Tärkeitä sodan tapahtumia II

                                                   Vuosi 1915

19. – 20.1. Saksalaiset tekevät ensimmäisen iskunsa Zeppelin-ilmalaivoilla. Kaksi ilmalaivaa pommittaa itäistä Englantia ja aiheuttaa 20 siviilin kuoleman.

10. – 13.3. Britannian siirtoarmeija aloittaa rajoitetun hyökkäyksen Neuve-Chapellessa Artosissa Koillis-Ranskassa. Sitä edeltää tavallista lyhyempi tykistövalmistelu.

22.4. Saksa käyttää ensimmäisen kerran myrkyllistä kloorikaasua Britannian joukkoja vastaan kahtena peräkkäisenä päivänä Ypersin rintamalla.

28.4. Britit aloittavat hyökkäyksen Krithan kaupunkia kohden, mutta menettävät noin 3000 miestä.

9.5. Britit hyökkäävät Neuve-Chapellen molemmille puolille. Tykistön tulivalmistelu epäonnistuu. Britit menettävät 11 600 miestä.

15.5. Britit hyökkäävät Festubertiin ja käyttävät 60 tuntia tulivalmisteluun. Tykistön ammusten puute on yhä suurempi ongelma briteille.

2.6. Britannian hallitus hyväksyy ammustuotantolain, joka johtaa naisten joukkotyöllistämiseen sotatarviketeollisuuteen. Ensimmäisen viikon aikana värväytyy 546 000 naista ammustehtaisiin työhön.

6. – 7.6. Saksan Zeppelin-ilmalaivat aloittavat suuren hyökkäyksen kohti Britannian itärannikon satamakaupunkeja ja Lontoota. Niiden menestys vaihtelee.

9.7. Sotaministeri lordi Kitchener kehottaa puheessaan Lontoossa nuoria miehiä värväytymään armeijaan. Noin kaksi miljoonaa miestä liittyy armeijaan kuukauden aikana.

25.9. Britit käyttävät kaasua ensimmäisen kerran. Vastatuuli puhaltaa kuitenkin osan kaasua takaisin brittien linjoille.

13.10. Vuoden 1915 pahimmassa Zeppelin-hyökkäyksessä Saksan ilmavoimat iskevät Britanniassa useisiin kohteisiin. Pommit aiheuttavat noin 150 kuolonuhria.

13. – 14.10. Brittien 46. divisioona valtaa saksalaisen hallussa olleen Hohenzollernin linnakkeen ja torjuu saksalaisten vastahyökkäykset.

17.12. Sotamarsalkka Sir John French erotetaan Britannian siirtoarmeijan komentajan tehtävästä. Hänen tilalleen tulee kenraali Sir Douglas Haig.

                                                   Vuosi 1916

6.3. Britannian hallitus muodostaa Naisten kansalliset työpalvelujoukot varmistamaan maataloustuotantoa ja vapauttamaan miespuolisia maatyöläisiä sotapalvelukseen.

1.7. Brittien hyökkäys Sommessa alkaa aamulla suurella kranaattien tulivalmistelulla. Hyökkäys epäonnistuu, sillä saksalaisten konekivääritulen takia menetetään 57 000 miestä yhden päivän aikana kuolleina tai haavoittuneina.

14. - 20.7. Britit hyökkäävät Sommessa ja saavat 4000 saksalaista vangiksi.

23.7. Kärjessä Australian ja Uuden Seelannin joukot etenevät onnistuneesti Sommessa.

3.9. Sommessa britit valtaavat Guillemontin kaupungin saksalaisilta.

15.9. Sommessa britit hyökkäävät ensimmäisten tankkien tukemana 14 divisioonan voimin. Tankeilla on kuitenkin teknisiä ongelmia.

26.9. Sommessa brittien onnistuu vallata Thiepvalin kylä. Tulee muitakin pieniä voittoja, mutta tappiot ovat suuret. Liejuinen maasto hidastaa etenemistä.

13.11. Britit valtaavat Beaumont Hamelin kylän ja tuhoavat Hawthornin linnoituksen maanalaisella miinalla.

18.11. Ancren taistelu päättää brittien Sommen operaation. Tähän mennessä brittien tappiot Sommessa ovat 420 000 miestä, ranskalaisten 205 000 miestä ja saksalaisten noin 500 000 miestä. Britit eivät saavuttaneet tavoitteitaan kuin osittain.

28.11. Saksalaiset kaukopommituskoneet hyökkäävät ensimmäisen kerran päivänvalossa Lontooseen pudottaen pieniä pommeja. Vain 10 siviiliä haavoittuu.

5.12. Pääministeri Herbert Asquith eroaa Britannian hallituksen johdosta ja hänen tilalleen tulee David Lloud George.

                            Tärkeitä sodan tapahtumia, osa III

                                                   v. 1917

9.4. - 14.5. Britit aloittavat taistelutoimet Arrasissa tarkoituksenaan pakottaa saksalaiset vetäytymään. Vastarinta on kovaa. Taistelujen loputtua yli kuukauden kuluttua ovat brittien menetykset kaikkiaan n. 150 000 miestä kaatuneina, haavoittuneina tai vangiksi joutuneina. Saksalaisten menetykset ovat vastaavasti n. 100 000 miestä.

23.5. Kuusitoista saksalaista Gotha-kaukopommikonetta hyökkää Lontooseen ja aloittaa uuden luvun strategisten pommitusten historiassa. Noin 100 kanadalaista sotilasta saa surmansa tukikohdissaan Lontoon itäpuolella.

7.6. Belgiassa brittien joukot hyökkäävät onnistuneesti tehokkaan vastapuolen rintamalohkon pommituksen jälkeen. He ottavat haltuunsa Messinesin harjanteen. Omia menetetään 17 000 miestä. saksalaiset menettävät 25 000 miestä.

13.6. Neljätoista saksalaista Gotha-kaukopommikonetta iskee päivänvalossa uudelleen Lontooseen. Pommituksessa saa surmansa 104 ja haavoittuu yli 400 henkeä. Britannia sen vuoksi parantaa pääkaupungin ilmapuolustusta.

18.7. Britit aloittavat hyökkäystä ennakoivan tykistövalmistelun Ypersin suunnalla. Noin 1400 tykkiä on käytössä. Sulkutuli jatkuu heinäkuun viimeiseen päivään saakka.

31.7. Alkaa Ypersin kolmas taistelu, joka tunnetaan myös nimellä Passchendaelen taistelu. Tykistötuli on saanut aikaan hankalia kuoppia maastoon. Aluksi hyökkäys menestyy melko hyvin. Britit etenevät noin kolme kilometriä.

2.8. Taistelut Ypersin suunnalla keskeytetään huonojen sääolojen vuoksi. On rankkasateita ja paljon liejua maastossa.

16. - 18.8. Britit jatkavat Ypersin suunnalla hyökkäystään. Eteneminen sujuu hitaasti.

20.9. Britit jatkavat hyökkäystä Belgiassa ja menestyvät jonkin verran maan kuivumisen ansiosta. Kuitenkin alkaa uusi rankkasade.

9. - 12.10. Brittien Ypersin hyökkäys jatkuu kaupungin koillispuolella ja sen kärjessä on australialaisia joukkoja. Hyökkäyksellä ei ole menestystä.

19.10. Viimeinen saksalaisten Zeppelin-ilmalaivojen hyökkäys Britanniaa vastaan epäonnistuu. Suuri osa ilmalaivoista tuhoutuu.

26.10. - 10.11. Kanadalainen joukko-osasto etenee, mutta sitä haittaa huono maasto ja saksalaisten käyttämä sinappikaasu. Passchendaele kuitenkin kukistetaan hyökkäyksessä. Heinäkuun lopussa alkanut offensiivi loppuu tähän. Se on vaatinut paljon uhreja briteiltä: 310 000 miestä briteiltä, 85 000 ranskalaisilta ja 260 000 saksalaisilta.

20.11. Britannian 3. Armeija aloittaa taistelun. Hyökkäyksen kärjessä ovat panssarivaunut ja pääisku kohdistuu Hindenburgin linjalle. Kyseessä on ensimmäinen tankkien joukkomittainen käyttö. Panssarivaunuja vaivaavat tekniset ongelmat. Saksalaiset tekevät sarjan vastaiskuja.

30.11. Saksalaiset kokoavat täydennyksiä ja tekevät vastahyökkäyksen. Britit joutuvat perääntymään.

                                                       v. 1918

21.3. Saksalaiset tekevät rajun hyökkäyksen vahvistetulla voimillaan. Se alkaa 6000 tykin tulivalmistelulla ja menestyy yllätyksen ja brittien järkytyksen takia.

25.3. Saksan 2. Armeija murtautuu brittien 3. ja 5. Armeijan liitoskohdasta läpi. Brittijoukot kiirehtivät tukkimaan rintamalinjaan syntyneen aukon.

26.3. Britannian 3. Armeija pysäyttää saksalaisten etenemisen. Ilmavoimat ovat siinä apuna.

9. - 10.4. Saksalaiset hyökkäävät kohti Englannin kanaalin satamakaupunkeja. Sitä ennen on ollut 3 päivän tykistövalmistelu. Saksan 6. Armeija iskee parinkymmenen kilometrin levyisenä rintamana brittien 1. Armeijan vasempaan sivustaan. Siellä olevat brittien joukot perääntyvät kahdeksan kilometriä.

8. - 12.8. Britannian siirtoarmeija tekee Amiensin offensiivina tunnetuksi tulleen hyökkäyksen. Saksan armeijan jotkut etulinjan yksiköt ovat luopuneet kokonaan vastarinnasta ja lähteneet pakoon. Noin 15 000 saksalaista antautuu.

21.8. Britit jatkavat alkamaansa hyökkäystä ja saksalaiset vetäytyvät taaksepäin.

30.8. - 2.9. Australialaiset ja uusiseelantilaiset joukot valtaavat Péronnen, Mont St. Quentinin ja Quéantin.

3. - 10.9. Englantilais-ranskalaiset joukot seuraavat tiiviisti vetäytyviä saksalaisia. Amiensin operaatio päättyy. Se on aiheuttanut briteille ja ranskalaisille yhteensä 42 000 miehen menetyksen. Saksalaisten tappiot ovat yli 100 000 miestä.

27.9. - 4.10. Brittijoukot yhdessä ranskalaisten joukko-osastojen kanssa etenevät kohti Cambraita ja St. Quentia. Myös muita liittoutuneiden joukkoja liittyy tähän hyökkäykseen. Saksalaiset vetäytyvät.

29.10. Saksan laivaston majurit nousevat kapinaan Kielin tukikohdassa, kun heidät aiotaan lähettää itsemurhahyökkäykseen Britannian laivastoa vastaan.

11.11. Aselepo astuu voimaan ja aseet vaikenevat klo 11.00. Sopimus on saatu valmiiksi kuusi tuntia aikaisemmin rautatievaunussa Compiénessa, Pariisin koillispuolella.

17.11. Saksalaiset alkavat aselepoehtojen mukaan poistua vielä hallinnassaan olevilta Pohjois-Ranskan ja Belgian alueilta

      KIRJALLISUUS

Ferguson, Niall: Julma sota (WSOY, 2003).

Olsson, Jan Olof: 1914 (Otava, 1965). Kirjassa kerätään tarkkoja tietoja historiallisista lähteistä, joissa käsitellään maailmansodan syttymisen syitä.

Taylor, A. J. P.: Ensimmäinen maailmansota (WSOY, 1971).

Westwell, Ian: Ensimmäinen maailmansota – Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä (Gummerus, 2014).

          Romaaneja ja muistelmia:    

Bayne, John: Kuudes mies (Bazar, 2013). Ihmiskohtaloita sodassa ja sodan jälkeen.

Ferguson, Harry: Operaatio Kronstadt (Art House, 2011). Tositarina hengenvaarallisesta pelastus- ja taisteluoperaatiosta lähellä Pietaria.

Follett, Ken: Kun suuret sortuvat (WSOY, 2011). Romaani ihmisistä ensimmäisen pyörteissä mm. Walesissa.

Lewis, Cecil: Hävittäjälentäjä (Koala-kustannus, 1998). Sotamuistelma Britannian ilmavoimissa palvelusta.

- - - -

Tässä on kartta Euroopan rajoista ja niiden muutoksista ensimmäisen maailman sodan jälkeen.

Lopuksi on katsottavissa 5 videota ensimmäisestä maailmansodasta.

Video 1. Ensimmäinen maailmansota vuonna 1914 (englanninkielinen).
Suomenkielinen tekstitys saadaan osoittamalla ruudun alareunaa. Videon kesto on 12 minuuttia.

Videon nro 1 selitys englanniksi:

'World War One - 1914' is the first in a five-part series covering the Great War. This episode covers the rival alliances that dominated Europe in the build-up to war, the Triple Alliance and the Triple Entente, and the fatal gunshots by Gavrilo Princip at Sarajevo that resulted in the death of Archduke Franz Ferdinand, heir to the throne of the Austro-Hungarian Empire.

In August 1914, Germany invaded France and Belgium as part of the Schlieffen Plan. The tiny British Expeditionary Force could only hold up the German army for a few hours at the Battle of Mons, but later joined the French in saving Paris at the Battle of the Marne. The 'Race to the Sea' followed, leading to the First Battle of Ypres, as both sides tried to outflank each other to the north. Their failure led to a stalemate, in which the devastating power of machineguns and artillery forced infantry of both sides to take cover in deep trenches.

Video 2. Toinen Ypersin taistelu vuonna 1915 (englanninkielinen). Suomenkielinen tekstitys saadaan osoittamalla ruudun alareunaa. Videon kesto on 17 minuuttia. Tämä video lisättiin 29.12. erään toisen poistuneen dokumentin tilalle.

Edellä olevan videon nro 2 selitys englanniksi:

The Second Battle of Ypres was a First World War battle fought for control of the strategic Flemish town of Ypres in western Belgium in the spring of 1915, following the First Battle of Ypres the previous autumn. It marked the first time that Germany used poison gas on a large scale on the Western Front. Additionally, the battle was the first time that a former colonial force defeated a major European power on European soil, in the Battle of St. Julien-Kitcheners' Wood.

Overview. The Second Battle of Ypres consisted of six separate engagements.

Video 3. Lontoon pommituksia vuonna 1917 (englanninkielinen). Suomenkielinen tekstitys saadaan osoittamalla ruudun alareunaa. Videon kesto on 7 minuuttia. Myös tämä video lisättiin 29.12. erään poistuneen dokumentin tilalle.

Videon nro 3 selitys englanniksi:

This is the story of the England Geschwader, a special German squadron created to attack London in 1917, using the new Gotha G.IV long range bomber. It was the beginning of the first Blitz.

Video 4. Sommen taistelu 1916 (englanninkielinen). Tekstit saa näkyviin osoittamalla ruudun alareunaa. Sen kesto on noin 6½ minuuttia.

Videon nro 4 selitys englanniksi:

Military Moments | Battle of the Somme - Narrated by Linden MacIntyre. The Battle of the Somme was the bloodiest battle of the First World War.

The video explores the sacrifice from the British, French, and Canadian Expeditionary Force in the monumental First World War battle that took place over a century ago on both sides of the Somme River in France, from July 1 to Nov. 18, 1916. The Battle of the Somme continued for more than four months, and more than 1.3 million soldiers on both sides were killed or wounded.

Video 5. Amiensin taistelu 8. – 12. elokuuta 1918 (englanninkielinen, värillinen näytelty filmi – ei aito tilanne). Tekstit saa näkyviin osoittamalla ruudun alareunaa. Sen kesto on noin 6 minuuttia. Filmi näyttää pelottavia taistelukohtauksia. Ei siis näytetä lapsille.

Videon nro 5 selitys englanniksi:

The Battle of Amiens, also known as the Third Battle of Picardy, was the opening phase of the Allied offensive which began on 8 August 1918, later known as the Hundred Days Offensive, that ultimately led to the end of the First World War. Allied forces advanced over 11 kilometres (7 mi) on the first day, one of the greatest advances of the war, with Gen Henry Rawlinson's British Fourth Army playing the decisive role.

The battle is also notable for its effects on both sides' morale and the large number of surrendering German forces. This led Erich Ludendorff to describe the first day of the battle as "the black day of the German Army". Amiens was one of the first major battles involving armoured warfare.

Jaa tämä sivu