1. maailmansodan syttyminen ja alkuvaiheet

Eino Tienari   25.7.2020

Yleistä

Ensimmäinen maailmansota oli koko maailmaa järkyttänyt ja valtioiden olemassaoloon vaikuttanut suuri onnettomuus vuosina 1914 - 1918. Paljon kaupunkeja, teitä, laivoja ja lentokoneita tuhottiin. Lisäksi ihmisiä tapettiin, haavoitettiin ja otettiin sotavangeiksi.

Tästä artikkelista alkavassa kirjoitussarjassa keskitytään Euroopan tapahtumiin tuossa maailmansodassa.

Kukin kirjoitus on suunniteltu kuvaamaan vain yhtä maantieteellistä aluetta, jonkin sotilaallisen aselajin näkökulmaa tai valtioiden kohtaloa. Historiallista tietoa asiasta on saatavilla valtavasti. Poimin kirjoista lukemaani tietoa. Asiaan vaikuttaa pitkän ajan kuluessa vuosien varrella lukemani ja näkemäni perusteella vähitellen muotoutunut mielikuva ja käsitys asioista.

Maailmansodan syttyminen

Ensimmäinen maailmansota alkoi kehittyä 28. kesäkuuta 1914 Sarajevossa tapahtuneesta Itävallan kruununprinssin Ferdinandin ja hänen vaimonsa murhasta alkaen. Sen seurauksena Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle.

Sen jälkeen Saksa julisti sodan Venäjälle ja Ranskalle. Britannia julisti sodan Saksalle ja Saksa Belgialle. Itävalta-Unkari julisti sodan Venäjälle ja Serbia Saksalle.

Keskusvaltoihin kuuluivat Saksa, Itävalta-Unkari ja Osmanien valtakunta (Turkki). Saksa aloitti sodan länsirintamalla jo 4. elokuuta hyökkäyksellä Belgian kautta Ranskaan. Myöhemmin Keskusvallat saivat houkuteltua Bulgarian puolelleen hyökkäykseen Serbiaa vastaan. Turkkilaiset torjuivat brittiläisten joukkojen maihinnousun Gallipolin taistelussa, joka alkoi helmikuussa 1915.

Ympärysvaltoihin kuului paljon enemmän valtioita. Aluksi siihen kuuluivat Britannia, Ranska, Belgia, Venäjä, Serbia, Montenegro ja Japani vuonna 1914. Kiina tuki Ympärysvaltoja saadakseen takaisin Saksan siltä ottamat alueet. Italia houkuteltiin lupauksilla Itävallan italiankielisten osien liittämisestä itseensä Keskusvaltojen puolelle 1915. Kuitenkin mm. Kreikka, Portugali, Romania ja USA eivät olleet silloin vielä liittyneet sotaan.

Maailmansotaa osattiin odottaa etukäteen, sillä oli käynnissä valtava kilpavarustelu. Monet valtiot lähtivät sotaan, koska uskoivat sen kestävän vain vähän aikaa ja hyödyttävän niitä. Ranska toivoi saavansa takaisin Saksalta eräitä sille menettämiään alueita. Sodan laajenemisen aiheutti eri maiden liittolaissuhteisiin perustuva ketjureaktio. Sodan uhatessa liiton toista osapuolta oli toisenkin suoritettava asevoimien liikekannallepano. Diplomaattisista neuvotteluista ei ollut apua laajenevan selkkauksen selvittämiseksi.

Keskeisiä henkilöitä 1. maailmansodan alkuvaiheessa olivat Keskusvaltojen puolella Itävalta-Unkarin keisari Frans II ja pääesikunnan päällikkö Condrad von Höchzendorf, Saksan keisari Vilhelm II, esikuntapäällikkö Helmut von Molkte ja sotamarsalkka Paul von Hindenburg sekä Bulgarian tsaari Ferdinand I.

Ympärysvaltojen puolella tärkeitä henkilöitä sodan alussa olivat Ranskan presidentti Raymond Poincaré ja Ranskan länsirintaman komentaja Ferdinand Foch, Venäjän tsaari Nikolai II, Venäjän armeijan ylipäällikkö Nikolai Nikolajevits,  Britannian kuninhas Yrjö  V, Britannian pääministeri Herbert Asquith ja Britannian siirtoarmeijan komentaja John French, Belgian kuningas Albert I, Japanin keisari Yoshihito ja Italian kuningas Vittorio Emanuel III.

Osmanien valtakunnassa sulttaanilla, Mehmed V, ei ollut poliittista valtaa. Sotaan liittymisestä päättivät muut vaikutusvaltaa omaavat henkilöt. Sulttaani itse vastusti liittymistä Saksan puolelle. Häntä ei kuunneltu.

Länsirintamalla ranskalaiset pysäyttivät saksalaisten etenemisen Marnejoella syyskuussa 1914. Sen jälkeen sota muuttui länsirintamalla uuvutussodaksi. Itärintamalla Saksa saavutti voiton Tannenbergin taistelussa hyökkäävistä Venäjän joukoista 17. elokuuta – 2. syyskuuta saartamalla heidät. Venäläiset voittivat kuitenkin Itävalta-Unkarin joukot Galitsiassa Lembergin taistelussa syyskuun alussa.

Näin 1. maailmansota jatkui vaatien paljon uhreja sekä sotilaiden joukoissa että siviiliväestössä. Sodassa kuolleiden määräksi on laskettu olleen 16 miljoonaa. Haavoittuneita oli 21 miljoonaa. Kaatuneiden määrä oli suurin seuraavissa valtioissa tilastojen mukaan:

Saksa 1,8 milj, Venäjä 1,7 milj, Ranska 1,38 milj, Itävalta-Unkari 1,29 milj, Britannia 0,743 milj, Italia 0,615 milj, Romania 0,335 milj ja Turkki (Osmania) 0,325 milj kuollutta.

Eräitä tapahtumia 1. maailmansodassa Euroopassa

29. heinäkuuta • Saksan merivoimat määrättiin liikekannalle. Venäjän tsaari allekirjoitti osittaisen liikekannallepanoa koskevan määräyksen.

1. elokuuta • Ranskan julisti yleisen liikekannallepanon. Saksa aloittaa liikekannallepanon ja julisti sodan Venäjää vastaan.

2. elokuuta • Turkin sotaministeri solmii salaisen sotilasliiton Saksan kanssa.

3. elokuuta • Britannia oli ainoa Euroopan suurvalta, jossa ei ollut asevelvollisuutta. Se määrää liikekannallepanon vakinaiselle armeijalleen. Sen suurin voimavara oli sen sotalaivasto. Samana päivänä Saksa julistaa sodan Ranskalle. Italia julistautuu puolueettomaksi, vaikka se oli kolmiliitossa Saksan ja Itävallan kanssa. Turkki julistautui myös puolueettomaksi, mutta mobilisoi joukkonsa.

4. elokuuta • Yhdysvallat julistautuu puolueettomaksi.

7. elokuuta • 100 000 miehen vahvuisen brittien siirtoarmeijan etujoukko saapui Ranskaan. Rantautuminen saadaan päätökseen muutamassa viikossa. Myöhemmin syyskuussa pyydetään vapaaehtoisia liittymään Britannian armeijaan. Miehiä ilmoittautuu heti yli 175 000.

10. elokuuta • Välimerellä brittiläisten sotalaivojen ajamat saksalaiset taisteluristeilijät Goeben ja Breslau kulkevat Dardanellien salmen läpi. Saksalaisista aluksista ja niiden miehistöstä tulee osa Turkin merivoimia Saksan lahjana. Edellisestä niistä tehtiin Osmanien laivaston lippulaiva ”Yavuz Sultan Selim”. Se palveli siinä tehtävässä vuoteen 1950 saakka.

12. elokuuta • Britannia julistaa sodan Itävalta-Unkarille.

16. elokuuta • Saksan 1. ja 2. armeija etenevät länteen Maasjoen yli. Belgian armeija vetää joukkojaan takaisinpäin.

17. elokuuta • Saksalaiset lyövät ensimmäiset maahan tunkeutuneet venäläiset etujoukot.

20. elokuuta • Saksalaiset valtaavat Belgian pääkaupungin Brysselin. He eivät hyökkää Hollantiin, joka säästyy puolueettomana.

22. elokuuta • Kaksi ranskalaista armeijaa törmää matkallaan Belgiaan kahteen saksalaiseen armeijaan. Syntyy 3 päivää kestävä taistelu, jonka ranskalaiset voittavat. Samaan aikaan Ardennien pohjoispuolella kolme saksalaista armeijaa lähestyy Ranskan rajaa ja syntyy taistelu. Ranskalaiset joutuvat täällä perääntymään.

23. elokuuta • Monsissa brittien siirtoarmeija kohtaa Saksan 1. armeijan. Britit torjuvat hyvin koulutetuilla joukoillaan tarkalla kivääritulella saksalaisten ensimmäisen hyökkäyksen. Taistelun jatkuessa britit joutuvat perääntymään hieman.

24. elokuuta • Itävaltalaiset hyökkäävät venäläisten hallitsemaan Puolaan. Eteneminen alkaa hyvin.

26. elokuuta • Itä-Preussissa alkaa Tannenbergin taistelu, jossa saksalaiset voittavat venäläiset joukot. Venäläisten tappiot ovat valtavat.

28. elokuuta • Tapahtuu Helgolandin meritaistelu, jossa yksikään brittilaiva ei uppoa taistelussa, mutta saksalaiset menettävät neljä alusta.

Syyskuun 1. päivään mennessä • kaksi venäläistä armeijaa hyökkää muiden venäläisten avuksi ja työntää Itävalta-Unkarin armeijan takaisin lähtöpaikkaansa Lembergiin.

5. syyskuuta • Ranskalaiset ja britit aloittavat hyökkäyksen saksalaisia vastaan Marnejoen varressa Pariisin ja Vedunin välissä. Brittien siirtoarmeija etenee kahden saksalaisen armeijan välissä olevaan aukkoon. Ranskan 6. armeija iskee Saksan 1. armeijan suojatonta oikeaa sivustaa vastaan Pariisin itäpuolella.

10. syyskuuta • Ranskalaiset ovat monien taistelujen jälkeen lopulta pitäneet pintansa Marnejoella ja saksalaiset lopettavat läpimurtautumisen yrityksensä toistaiseksi. Saksalaisten vetäytyminen lopettaa Marnen taistelun. Saksa kärsi strategisen tappion, jolla oli merkitystä sodassa tästä eteenpäin etenemisen viivästymisen takia. Epäonnistumisensa takia kenraali Helmuth von Moltke erotetaan.

14. syyskuuta • loppuu Itä-Preussissa saksalaisten suorittama Masurian järven hyökkäysoperaatio. Siinä venäläiset menettävät paljon tykkejä ja kuljetuskalustoa. Lisäksi venäläisiä kaatui, haavoittui tai jäi vangiksi 125 000 miestä.

Elokuussa 2014 Japani liittyy sotaan ympärysvaltojen puolelle. Lokakuussa 1914 Osmanien valtakunta ja Bulgaria liittyivät sotaan keskusvaltojen  puolelle. Toukokuussa 1915 Italia liittyi sotaan ympärysvaltojen puolelle.

- - - - - - -

Tämä oli vasta alkua. Ensimmäinen maailmansota riehui Euroopassa ja muualla maailmassa vielä vuoden 1918 marraskuuhun asti.

KIRJALLISUUTTA

- Niall Ferguson: Julma sota (2003).

- Ian Westwell: Ensimmäinen maailmansota (2004).

LUKIJALLE

Tämä kirjoitus haluaa muistuttaa mieliin sodan, josta puhutaan kirjoissa, elokuvissa ja televisiossa dokumenttiohjelmissa paljon vähemmän kuin 2. maailmansodasta. Sodan tuloksena syntyi joukko uusia eurooppalaisia valtioita.

Kirjoitin samasta aiheesta lyhyemmän artikkelin Kalevassa 9.8.2019.

 - - - - - - - 

Lopuksi on joitakin aiheeseen liittyviä valokuvia ja niiden jälkeen

1. maailmansodan taisteluista Ranskassa 1914 kertova dokumenttivideo.

Sota Ranskassa elokuussa 1914. Videon kesto on 15 minuuttia. Se on puhuttu ja tekstitetty englanniksi.

Jaa tämä sivu