Suomen vanhimpien laulukuorojen historia

Eino Tienari     15.3.2022            (päivitetty 9.4. - 13.4.)

Johdanto

Aloitan suomalaisia kuoroja käsittelevän kirjoitussarjan. Olen suunnitellut siihen tulevan viisi osaa, joista kaksi ensimmäistä ilmestyy Yleinen historia -osastossa ilman musiikkinäytteitä ja kaksi seuraavaa Musiikin kuuntelu -osastossa kuorolaulun esimerkkivideoiden kanssa.

Seuraavan kirjoituksen aihe tulee olemaan "Kirkkokuorojen ja kirkkolaulujuhlien historiaa". Kaksi seuraavaa osaa ovat "Nuorten kuoroja 1" ja "Nuorten kuoroja 2". 

Myöhemmin löytyi kirjallisuudesta kuorot "Kirvun Lauluseura" perustettu Karjalassa 1881, "Helsingenbygdens kör " perustettu Vantaalla 1896, "Kiteen Mieskuoro" perustettu 1905, sekakuoro "Kuusankosken Kaiku" perustettu 1907 ja "Mieskuoro Laulajat" perustettu Tampereella 1909. Ne on lisätty päivityksenä omille paikoilleen ikäjärjestyksessä.

A. Kuoronjohtajia

Modernissa mielessä ymmärretty kuoronjohtaminen alkaa 1800-luvulla. Suuri edelläkävijä oli saksalainen Fredrik Pacius (1809-1891), joka valittiin 1830-luvun puolivälissä Helsingin yliopiston musiikinopettajaksi. Pacius ehti moneen: aloitti oratoriotradition Suomessa, perusti ensimmäisen ylioppilaskuoron Akademiska Sångföreningen, sävelsi ensimmäisen suomalaisen oopperan ja jätti pysyvän jälkensä arkeemme Maamme-laulullaan.

Pacius antoi samalla mallin säveltäjän ja kuoronjohtajan roolin yhdistämisestä. Tätä mallia ovat myöhemmin seuranneet mm. Selim Palmgren, Nils-Erik Fougstedt, Erik Bergman, Harald Andersén, Ilkka Kuusisto ja Tapani Länsiö.

On julkaistu kirjat ”Tuomi Elmgren-Heinonen: Laulu Suomen soi – Fredrik Pacius ja hänen aikansa” vuonna 1959 ja ”Matti Vainio: Pacius – suomalaisen musiikin isä” vuonna 2009.

                                                      + + +

Suomen kuoromusiikin näkyvin hahmo on ehkä Heikki Klemetti (1876-1953). Klemetti teki suurimman työnsä Ylioppilaskunnan Laulajien ja Suomen Laulun johtajana ja nosti tietoisella ja intensiivisellä työllä kuorolaulun arvostusta taidemuotona. Klemetin johtajuudelle ominaista vaikuttaa olleen selkeä käsitys oikeasta laulutavasta ja äärimmäisen huolellinen työskentely laulun puhtauden parantamiseksi. Klemetin johtamistyyli oli persoonallinen: käsivarret tiukasti kiinni kyljissä ja pienehköt kädenliikkeet erittäin ilmeikkäitten kasvojen vieressä.

On julkaistu kirjat ”Paavo Pitkänen: Kuortaneen jättiläinen – Heikki Klemetti kuorotaiteemme suurmies” vuonna 1975 ja ”Pentti Virrankoski: Heikki Klemetti – elämäntyö ja henkilökuva” vuonna 2004.

                                                    + + +

Myöhemmin tuli ansiokkaaksi kuoronjohtajaksi muun toimintansa ohella säveltäjä Erik Bergman (1911-2006). Säveltämissään kuoroteoksissa hän mm. etsi aina vain uusia ilmaisumuotoja. Hän toimi vuosikymmenien ajan arvostettuna kuoronjohtajana, mm. Helsingin katolisen kirkon kuorossa, Akademiska Sångföreningenissä 1950–69 sekä mieskuoro Muntra Musikanterissä 1951–78.

Vuonna 1991 perustettiin Erik Bergman -palkinto edistämään uusia pyrkimyksiä taidemusiikin alalla Suomessa. On julkaistu kirja ”Paavo Heininen, toim: Erik Bergman 90 år – Erik Bergman 90 vuotta” vuonna 2001.

B. Ensimmäiset kuorot Suomessa ennen v. 1906

          1. Akademiska Sånföreningen

Kuoro perustettiin vuonna 1838 nimellä ”Akademiska Sång-Sällskapet”. Se on Suomen vanhin yhä aktiivinen kuoro. Nykyisen nimen Akdemiska Sångföreningen kuoro otti vuonna 1848. Se on suomenruotsalainen mieskuoro.

Kuoro konsertoi säännöllisesti Suomessa ja tekee konserttimatkoja ulkomaille. Kuoron perusti Fredrik Pacius. Sen johtaja on nykyään Elisa Huovinen vuodesta 2020 lähtien. Häntä ennen johtaja oli Kari Turunen.

          2. Naiskuoro Vår-Föreningen

Vår-Föreningen oli Suomen ensimmäinen naiskuoro. Se aloitti toimintansa vuonna 1864. Tämä naiskuoro järjesti keväällä 1867 ensimmäisen julkisen konsertin Helsingin Kaivohuoneella. Osa kuoron laulajista oli laulanut jo aikaisemmin Fredrik Paciuksen johtamassa oratoriokuorossa. Vuonna 1902 Jean Sibelius sävelsi kuorolle kantaatin, jonka hän myös itse johti.

Sen johtajana toimi koko kuoron toiminnan ajan Therese Hahl os. Decker. Kuoro toimi noin 38 vuotta.

          3. Muntra Musikanter

Muntra Musikanter on suomenruotsalainen mieskuoro, jonka perusti Gösta Sohlström vuonna 1878 aluksi pienempänä kokoonpanona. Vuonna 1889 kuoro matkusti esiintymään Pariisin maailmannäyttelyssä. Vuonna 1997 kuoro teki esiintymismatkan Yhdysvaltoihin. Kuoron perinteisiin kuuluvat joulukonsertit Temppeliaukion kirkossa sekä kevät- ja syyskonsertit.

Nykyinen johtaja on Riku Laurikka. Kuoroa johti vuodesta 2010 vuoteen 2021 asti Henrik Wikström. Häntä ennen johtaja oli Markus Westerlund. 

          4. Ylioppilaskunnan Laulajat

Ylioppilaskunnan laulajat on lokakuussa 1882 Helsingin yliopiston yhteyteen perustettu Suomen vanhin suomenkielinen kuoro. Se on mieskuoro. Ylioppilaskunnan Laulajat on edistänyt suomalaista musiikkitoimintaa tilaamalla useita teoksia suomalaisilta säveltäjiltä. YL on aina kantaesittänyt ja levyttänyt ajassaan merkittävien säveltäjien tuotantoa.

Kuoro konsertoi säännöllisesti sekä Suomessa että ulkomailla. Sen ensimmäinen johtaja oli Pekka Juhani Hannikainen vuosina 1882-1886. Kuorosta on julkaistu kirja ”Antti Häyrynen: Sinivalkoiset äänet. Ylioppilaskunnan Laulajat 1883-2008” vuonna 2008. Sen johtaja on nykyään Pasi Hyökki vuodesta 2010 lähtien. Häntä ennen johtaja oli Matti Hyökki.

          5A. Kirvun Lauluseura

Karjalassa sijaitsevaan Kirvun pitäjään perustettiin 1881 suomenkielinen sekakuoro Kirvun Lauluseura, joka saavutti aikanaan huomitota herättäneen taiteellisen tason. Se perustettiin kansakoulun opettaja Olli Kempasin aloitteesta. Heti alussa siinä oli 14 naista ja 19 miestä. Kuoro pääsi laajempaan tietoisuuteen esiintyessään Viipurissa vuonna 1889 pidetyissä laulu- ja soittojuhlissa.

Hengellisten laulujen lisäksi kuoron ohjelmistossa oli runsaasti myös maallisia lauluja. Kuoro järjesti talkoilla juhlat, joista saaduilla rahoilla hankittiin Kirvun kirkkoon Kangasalan urkutehtaalta 16-äänikertaiset urut. Kirvun Lauluseura-kuoron toiminta loppui vuonna 1944.

          5. Helsingin Työväen Sekakuoro

Kuoron edeltäjä oli nimeltään ”Sylvia-lauluyhdistys”. Tuo kuoro osallistui vuonna 1888 laulu- ja soittojuhlille ja voitti siellä ensimmäisen palkinnon. Vuonna 1891 päätettiin perustaa Suomalainen laulukunta-niminen kuoro, jota pidetään nykyisen kuoron alkuna. Säveltäjä Oskari Merikanto toimi kuoron johtajana vuosina 1892-1895.

Kuoro harjoittelee ja esiintyy edelleen. Kuoro on Suomen Työväen Musiikkiliitto ry:n jäsen. Sen johtaja on nykyään Arja Virtanen-Haapasalmi.

          6A. Helsingenbygdens kör

Vantaalla edelleen toimiva ruotsinkielinen sekakuoro on perustettu vuonna 1896 Helsingin pitäjässä. Kuoron ensimmäinen julkinen esiintyminen tapahtui Runebergin päivän juhlassa. Kuoron toiminta on sen jälkeen ollut vahvaa ja monipuolista. Sen ohjelmisto kattaa laajasti kuorolaulun eri tyylilajeja.

Tämän kuoron ruotsinkielinen historiikki on julkaistu nimellä "HBK 110 år, 1896-2006". HBK piti 120-vuotisjuhlakonsertin Malmitalossa toukokuussa 2016. Kuoron nykyinen johtaja on toistaiseksi Kirsi Tunkkari.

          6. Viipurin Lauluveikot

Viipurin Lauluveikot on Helsingissä toimiva mieskuoro. Se on yksi vanhimmista Suomessa edelleen toimivista kuoroista. Kuoro perustettiin Viipurissa vuonna 1897 nimellä ”Wiborgs Sångarbröder”. Sen nimi suomennettiin 1919. Jatkosodan jälkeen löytyi sille vuonna 1945 uusi kotipaikka Helsingistä. Kuoron historiasta on tehty useita historiikkeja. Kuoro on julkaissut äänilevyjä.

Viipurin Lauluveikkojen 110-vuotisjuhlakonsertin suojelijana vuonna 2007 toimi presidentti Martti Ahtisaari. Kuoron nykyisenä johtajana toimii Ilkka Aunu vuodesta 2003 alkaen. Häntä ennen johtaja oli Martti Neuvonen vuodesta 1960 ja Jarmo Lehto vuodesta 1992 alkaen.

          7. Mieskuoro Sirkat

Mieskuoro Sirkat on perustettu Jyväskylässä vuonna 1899. Kuoronjohtajaksi valittiin silloin P.J. Hannikainen. Perustamisestaan lähtien Sirkat on toiminut aktiivisesti ja konsertoinut säännöllisesti. Kuoron jäsenmäärä oli huipussaan vuonna 1969, jolloin mukana oli 103 aktiivista laulajaa.

Nykyään sitä on johtanut Kimmo Tuuri vuodesta 2018 alkaen. Häntä ennen johtaja oli Nikke Isomöttönen yli 10 vuotta.

          8. Polyteknikkojen Kuoro

Polyteknikkojen kuoro on vuonna 1900 perustettu akateeminen mieskuoro. Kuoron alkuvuosista on jäljellä hyvin vähän kirjallisia lähteitä. Sen ensimmäinen johtaja oli Heikki Klemetti. Se on esiintynyt säännöllisesti Suomessa ja ulkomailla. Nykyään kuoron laulajat ovat pääasiassa Aalto-yliopiston opiskelijoita tai valmistuneita diplomi-insinöörejä. Kuoro on julkaissut paljon äänilevyjä.

Kuorosta on tehty kirja ”Kimmo Korhonen: Mikä teekkarilaulun on mahti - Polyteknikkojen kuoron ensimmäinen vuosisata” vuonna 2004. Nykyisin kuoron taiteellinen johtaja on Saara Aittakumpu vuodesta 2013 lähtien. Häntä ennen johtaja oli Juha Kuivanen.

          9. Suomen laulu

Suomen Laulu aloitti mieskuorona Heikki Klemetin perustaman vuonna 1900. Se muutettiin sekakuoroksi vuonna 1907. Mieskuoroaikanaan Suomen Laulu oli puhtaasti matkakuoro, joka ei kokoontunut säännöllisesti, vaan harjoitteli ennen kutakin matkaa muutaman viikon ajan pari kertaa päivässä.

Suomen Laulun vuodesta 1921 jatkunut perinne on Matteus-passion esitys Johanneksen kirkossa kiirastorstaina. Se on tehnyt useita levytyksiä mm. vuosina 1994-2015. Sen johtaja on ollut Esko Kallio vuodesta 2002 lähtien.

          10. Lahden Mieskuoro

Lahden Mieskuoro perustettiin vuonna 1904. Ensimmäisenä kuoronjohtajana oli opettaja Ahlqvist. Tositoimiin käytiin vuonna 1910, jolloin kuoronjohtajaksi saatiin sotilaskapellimestari Aksel Wirzenius. Myöhemmin kuoro on tehnyt vierailuja moniin ulkomaihin.

Kuoron 100-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 2004 julkaistiin sen historiikki ”Pauno Paavola: Lahden torilta maailman turuille”. Vuoden 2005 jälkeen Lahden Mieskuoroa ovat johtaneet Mika Kalliomaa, Seppo Korhonen ja Tuisku Marttinen.

          10A. Kiteen Mieskuoro

Pohjois-Karjalassa Kiteellä on mieskuorotoiminta käynnistynyt vuonna 1905. Nykyisen nimensä se sai vuonna 1906. Kuoron toiminnan sai alkuun kansakoulun opettaja Emil Alexander Nikkonen. Kuoro menestyi ja sai vuona 1906 toisen palkinnon Kansanvalistusseuran yleisillä laulu-ja soittojuhlilla Sortavalassa. Toinen merkittävä johtaja kuoron historiassa oli opettaja Emil Eloranta. Hän toimi vuosina 1926-1960, mikä on kuoron johtamiselle pitkä aika.

Kuoro oli suurimmillaan 1970-luvulla. Kuoron historiikki "Niin paljon on aihetta lauluun" on julkaistu vuonna 2005. Kuoroa johti tuohon aikaan Janne Piipponen. Kuoro julkaisi kuoromusiikkinsa DVD:n vuonna 2009. Kiteen Mieskuoro järjesti toimintansa 110-vuotisjuhlat lokakuussa 2016.

C. Suomessa perustetut kuorot vuosina 1906 - 1915

          11. Jäämien Kuoro

Jäämien Kuoro on Tampereen vanhin sekakuoro., joka perustettiin vuonna 1906. Aluksi kuoron nimi oli ”Tampereen Jäämien Sekakuoro”. Historiassa jäämien on oletettu olleen muinaishämäläisiä, josta nimi on otettu. Kuoro on myöhemmin tehnyt konserttimatkoja ulkomaille.

Kuoron johtajana on toiminut Jussi Tamminen vuodesta 2015 lähtien. Häntä ennen johtaja oli Saija Siuko.

          12. Naiskuoro Vaput

Jyväskylässä toimiva Naiskuoro Vaput on vanhin ja yhä toimiva suomenkielinen naiskuoro. Sen juuret ulottuvat vuoteen 1906, jolloin aloitti toimintansa pieni Kotikuoro johtajana laulunopettaja Alli Hannikainen. Vuonna 1910 kuoron nimeksi valittiin ”Vaput”. Virallisen ensikonsertin se uudella nimellään antoi vappuna 1916 Jyväskylän Seminaarin juhlasalissa.

Historiansa aikana Vaput on valittu Suomen Vuoden Naiskuoroksi kolmesti. Kuorosta on julkaistu historiikki ”Sirkka Varpula: Vuosisadan kuoromatka – Vaput 1910-2010” vuonna 2009. Kuoron johtaja on Ulla Kotamäki.

         13A. Kuusankosken Kaiku

Kansakoulun opettaja Väinö Niinivaara valittiin vuonna 1907 perustetun kuoron johtajaksi. Hän johti sitä kuolemaansa saakka vuoteen 1948 asti. Kuoron nimi oli aluksi "Kymintehtaan Nuoriso- ja Raittuisseuran Sekakuoro". Kaksi vuotta myöhemmin kuorolle annettiin uudeksi nimeksi Kymintehtaan sekakuoro Kaiku. Kuorossa oli laulajia keväällä 1910 kaikkiaan 34. Kuoron 20-vuotiskonsertti maaliskuussa 1927 pidettiin Kuusankosken kirkossa.

Vuodesta 1948 alkaen kuoron johtajana toimi Hilkka Norkamo. Hän nosti kirjoitettujen muistitietojen mukaan sen Suomen valiokuorojen joukkoon. Presidentti Urho Kekkonen myönsi Hilkka Norkamolle "director musices" -arvonimen vuonna 1964. Hän johti kuoroa vuoteen 1975 asti. Nykyisestä kuoron toiminnasta ei löytynyt tietoja.

          13. Pohjan Laulu

Pohjan Laulu on perinteinen mieskuoro, joka perustettiin Oulussa vuonna 1908. Sen suhde nuorsuomalaiseen puolueeseen oli aluksi kiinteä. Nimensä kuoro sain 1912 pidetyssä nimikilpailussa. Sen toiminta oli 1920-luvun alussa aktiivista, mutta sitten toiminta hiljeni. Vuonna 1945 pidetyssä kokouksessa päätettiin jatkaa Pohjan Laulun toimintaa. 1950-luvun lopulla kuoron jäsenmäärä nousi lähelle sataa.

Pohjan Laulun riveistä on syntynyt useita kvartetteja (neljän miehen lauluyhtyeitä). Kuoro on tehnyt useita äänilevyjä. Kuorosta on tehty kirja "Kyösti Karvonen: Soi laulu aavoilta Pohjanmaan - Mieskuoro Pohjan Laulu 100 vuotta" vuonna 2010. Kuoron taiteellisena johtajana toimii nykyään Mihkel Koldits.

          14. Kouvolan Mieskuoro

Kouvolan Mieskuoro on perustettu vuonna 1907. Sitä johti sen alkuvuosina Wilho Siukkonen. Sen nimi muuttui välillä toiseksi vuonna 1928, mutta alkuperäiseen nimeen palattiin 1940-luvun lopulla. Kuoro on tehnyt konserttimatkoja ulkomaille.

Esiintymisiä kuorolla on vuosittain parikymmentä. Kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Tapio Lehtinen vuodesta 2019 alkaen. Hän johti samaa kuoroa myös vuosina 2003-2008.

          15. Turun Työväenyhdistyksen Naiskuoro

Turun Työväenyhdistyksen Naiskuoro on perustettu vuonna 1907. Sen johtajaksi saatiin kapellimestari Robert Koskinen, joka johti sekä työväenyhdistyksen soittokuntaa että mieskuoroa. Kansalaissodan jälkeen perustettiin vuonna 1920 Suomen Työväen Musiikkiliitto, jonka jäseneksi myös Naiskuoro liittyi.

Vuonna 1999 otettiin uudeksi nimeksi Turun Työväenyhdistyksen Naiskuoro Föriflikat. Kuoro juhli 100-vuotista taivaltaan juhlakonsertin muodossa, jota johti Anneliina Koskinen. Vuodesta 2010 kuoroa on johtanut Helena Heimola.

          16. Kansalliskuoro

Kansalliskuoro perustettiin vuonna 1908. Helsingin Kansallismielisen Yhdistyksen keskuuteen perustettiin silloin ”Helsingin Kansallismielisen Nuorison Sekakuoro”. Sille haettiin johtajaa lehden ilmoituksella. Tehtävään valittiin Dagmar Klemetti, joka oli Heikki Klemetin sisar. Hän oli johtanut siihen asti Kallion Suomalaisen Seuran kuoroa. Toimittuaan ensin muiden esityksissä avustavana kuoro uusi kuoro antoi ensimmäisen oman konsertin keväällä 1912.

Kansalliskuoroa johti pitkän ajan säveltäjä ja urkuri Armas Maasalo vuosina 1915-1949. Kuoro esiintyy nykyään useita kertoja vuodessa ja pitää konsertteja kotimaassa ja ulkomailla. Sille on tehty 100-vuotisjuhlien kunniaksi historiikki. Vuodesta 2014 alkaen kuoroa on johtanut Teppo Lampela. 

     17A. Mieskuoro Laulajat

Tampereella perustettiin vuonna 1909 suomenkielinen mieskuoro. Se sai alkunsa Tampereen sanomien toimittajan John Zidbäckin kokoamasta mieskvartetista. Se kasvoi ensin kuoroksi, jolle annettiin nimi "Kunnallisklubin Mieskuoro".  Siitä kasvoi vähitellen mieskuoro, jolle annettiin vuonna 1914 nimi "Mieskuoro Laulajat". Silloin sen johtajaksi oli vuotta aikaisemmin noussut urkuri Franz Linnavuori. Kuoroon kuului silloin 32 miestä.

Yksi pitkäaikaisimmista kuoron johtajista oli Wolmari Wolanen vuosina 1921-1951. Se oli komea ura lyhyttä muutaman vuoden poissaoloa lukuunottamatta. Kuoron johtajana on vuodesta 2014 alkaen ollut musiikin maisteri Paavo Hyökki.

      17. Joensuun Mieslaulajat

Joensuun Mieslaulajat on joensuulainen mieskuoro. Se on perustettu vuonna 1911. Kuorossa on yli 50 laulajaa. Välillä sen nimi oli ”Joensuun Musiikkiyhdistyksen Mieskuoro”. Helmikuussa 1947 kuoro sai nimekseen Joensuun Mieslaulajat. Kuorossa toimii pääkuoron lisäksi pienemmät lauluryhmät ”Poikamieslaulajat” ja ”Ukkomiehet”.

Vuonna 2011 julkaistiin kirja ”Pirjo Uimonen: Sadan vuoden sävelet – Joensuun Mieslaulajat 1911-2011”. Kuoron taiteellisena johtajana on toiminut Kari Väänänen vuodesta 2004 lähtien ja hänen jälkeensä Janne Piipponen vuodesta 2015 alkaen.

          18. Kilven Kuoro

Kilven Kuoro on Helsingissä toimiva sekakuoro. Aluksi kuoro lauloi omaksi ilokseen, mutta vuonna 1913 sen johtajaksi saatiin Wilho Siukkonen. Harjoitukset muuttuivat säännöllisiksi ja pidettiin jäsenluetteloa. Kuoron ensimmäinen konsertti oli 6. joulukuuta 1914. Se esiintyi ensimmäisenä kuorona Suomessa radion välityksellä vuonna 1924.

Vuonna 1952 Kilven Kuoro hajosi ja osa kuoron jäseniä perusti sekakuoron Helsingin laulu. Kuorot ovat toimineet erillään sitä lähtien, mutta on tehty myös yhteistyötä. Kuoro toimii edelleen. Vuodesta 2000 alkaen Kilven Kuoron johtaja on ollut Hanna Remes.

          19. Mieskuoro Laulu-Miehet

Mieskuoro Laulu-Miehet on suomalainen mieskuoro Helsingissä. Se on perustettu vuonna 1914 erityisesti entisille Ylioppilaskunnan laulajien miehille, jotka halusivat jatkaa  lauluharrastustaan. Useat merkittävät suomalaiset säveltäjät ovat vuosien mittaan omistaneet sävellyksiään Laulu-Miehille. Kuoro edustaa akateemisen mieskuorolaulun perinteitä. Perustamisensa jälkeen ja erityisesti Väinö Rautawaaran pitkään jatkuneella johtajakaudella 1920-1930 Laulu-Miehet saavutti maan johtavan mieskuoron aseman.

Kuoro harjoittelee Helsingin Kampissa omassa salissaan Laulu-Miesten talossa. Kuoro on esiintynyt sekä kotimaassa että ulkomailla. Se on julkaissut useita äänilevyjä. Kuoronjohtaja on nykyään professori Matti Hyökki vuodesta 1998 alkaen.

          20. Mieskuoro Laulun Ystävät

Kuoron harjoitukset käynnistettiin Turussa vuonna 1914 kanttori Walfrid Wahlroosin johdolla. Kun kuoronjohtajaksi vuonna 1920 valittiin Ilmari Kalkkinen, alkoi kuoron historiassa uusi aikakausi. Hän sai sen kehittymään taiteellisesti korkeaksi mieskuoroksi. Kuoro on konsertoinut sekä kotimaassa että ulkomailla.

On julkaistu historiikki ”Herkko Rautakorpi: Laulu on uskoa aurinkoon – Mieskuoro laulun Ystävät 100 vuotta” vuonna 2014. Vuodesta 2021 alkaen kuoroa on johtanut Nukke Isomöttönen. Häntä ennen johtajana oli Juha Järvinen vuodesta 2013 alkaen.

KIRJALLISUUTTA

Reijo Pajamo: ”Laulun tenhoisa taika, Suomen kuorolaulun historia” (SKS, 2015).

toim.: ”Suomen musiikin historia – Esittävä säveltaide” (WSOY, 2002)

Jaa tämä sivu