Suomenlahden ja Itä-Suomen satamat

Eino Tienari         6.1.2021

Johdanto

Osassa 1 käsiteltiin Pohjanlahden satamat, osassa 2 Selkämeren ja Saaristomeren satamat ja Ahvenanmaan-artikkelissa tuon maakunnan satamat. Kirjoitussarjan osassa 3 puhuttiin satamalaitteista.

Tässä neljännessä osassa esitellään nämä 7 satamaa: Hanko, Inkoo, Helsinki, Sköldvik, Loviisa, Kotka ja Hamina. Ne muodostavat keskeisen ja tärkeän osan Suomen satamista. Lopuksi kerrotaan lyhyesti myös 5 Itä-Suomen satamasta: Kuopio, Joensuu, Varkaus, Savonlinna ja Lappeenranta. Ne sijaitsevat laivoille ja yksityisille veneille vesiyhteyksien päässä Suomenlahdesta.

HANKO

Hangon Satama on Hangon kaupungin omistama osakeyhtiö. Se on maantieteellisesti Suomen eteläisin satama. Hangon satama koostuu kolmesta osasta: Länsisatamasta, Ulkosatamasta ja Koverharin satamasta, jotka kuuluvat Hangon Satama Oy:n yhtiön hallintaan.

Hangon kantakaupungin etelälaidalla sijaitsevan Länsisataman kautta kulkeva rahti on lähinnä paperin vientiä, autojen tuontia sekä konttiliikennettä. Satamassa on myös ro-ro-toimintoihin liittyvää matkustajaliikennettä.

Hangon Satamasta pääsi Pohjois-Saksan Lyypekkiin ja Rostockiin päivittäin ja Puolan Gdyniaan kolme kertaa viikossa. Hangosta Viron Paldiskiin on yhdeksän lähtöä viikossa, Antwerpeniin ja Lontoon Tilburyyn neljä (siis aikaisemmin ennen koronan aikaa).

Hangon vierasvenesatama (Itäsatama) toimii kesäisin tapahtumien ja vilkkaan iltaelämän keskipisteenä. Kesäisin löytyy Itäsatamasta pieniä myyntikojuja ja keskiviikkoisin ja perjantaisin siellä toimii vilkas iltatori. Satamassa on yhteensä 220 venepaikkaa, joista 31 varattavissa etukäteen. Väylän syvyys vaihtelee yhdestä neljään metriin.

Hangonkylän satama sijaitsee noin 3 km keskustasta Hangon pohjoispuolella. Venepaikkoja on 650. Ne ovat enimmäkseen asukkaiden käytössä. Vieraspaikkoja on vain 20. Väylän syvyys on matalimmillaan 2,2 metriä. 

INKOO

Inkoon satama on Inkoossa Suomenlahden rannalla sijaitseva, yksityinen kauppasatama. Se on eräs Suomen ympäri vuoden avoinna pidettävistä talvisatamista. Sataman liikenne pohjautuu hakurahteihin. Satamassa ei ole säännöllistä linjaliikennettä.

Aikaisemmin Inkoon sataman länsipuolella sijaitsi Fortumin yksityinen satama, jota käytettiin Inkoon hiililauhde-voimalaitoksen hiilikuljetuksiin. Sen toiminta on loppumassa.

Inkoossa veneilijöiden vierassatama on kirkonkylän keskustassa. Satama sijaitsee maalaiturin kummallakin puolella Kyrkfjärdenin rannalla. Sinne saavutaan 1,9 m syvää väylää pitkin. Vieraspaikat sijaitsevat maalaiturissa. Satamassa on kaikkiaan n. 660 venepaikkaa.

HELSINKI

Helsingin sataman tavaraliikenne on pääasiassa Suomen ulkomaankaupan tuontia ja vientiä. Tavaraa kuljetetaan eniten konteissa, rekoissa ja perävaunuissa. Vuonna 2019 Helsingin Sataman kautta kulki 14,4 miljoonaa tonnia tavaraa. Sen arvo oli noin 50 % Suomen merikuljetusten arvosta. Junakuljetuksille on luotu hyvät edellytykset suoraan Vuosaaren laitureille ja terminaalille.

Vuosaaren satama palvelee pääasiassa yksikköliikennettä ja projektilasteja. Erilaisista tavarankäsittelypalveluista vastaavat alueella toimivat yritykset. Hansaterminaali sijaitsee Helsingin Vuosaaren sataman alueella. Sieltä kulkee matkustajaliikenne Saksaan Travemündeen (Lyypekkiin).

Eteläsatama, Katajanokan satama ja Länsisatama palvelevat matkustajalaivoilla kulkevaa roro-liikennettä.

Helsingin satama nousi maailman vilkkaimmaksi satamaksi vuonna 2017, jolloin sen kautta kulki linjaliikenteessä 11,8 miljoona matkustajaa. Helsingin Sataman nousu maailman vilkkaimmaksi satamaksi selittyy suurelta osin Helsingin ja Tallinnan välisellä laivaliikenteellä.

Länsiterminaali 1 on yksi Helsingin Sataman matkustajaterminaaleista, joka sijaitsee Jätkäsaaressa ja on osa Länsisataman satama-aluetta. Rakennus oli alun perin Länsisataman satamavarasto L4. Se on valmistunut vuonna 1941. Rakennus muutettiin Tallinnan laivaliikennettä palvelevaksi ja avattiin keväällä 1995. Sieltä liikennöi Tallinkin M/S Silja Europa ja St. Peter Linen M/S Princess Anastasia.

Länsiterminaali 2 on keväällä 2017 Jätkäsaaren Länsisatamaan valmistunut terminaali. Täältä liikennöi Tallinkin M/S Star ja M/S Megastar sekä Eckerö Linen M/S Finlandia.

Olympiaterminaali on Helsingin Eteläsatamassa sijaitseva sataman osa. Sieltä on säännöllinen yhteys Tukholmaan ja se toimii Silja Linen Helsingin terminaalina. Helsingin Meriasema, sittemmin Olympiaterminaali, avattiin vuonna 1952 juuri ennen olympiakisoja. Terminaali ja sen lauttapaikat uusittiin vuosina 1989-1990 isompia aluksia varten.

Katajanokan terminaali on yksi Helsingin Sataman matkustajaterminaaleista. Sieltä liikennöi Viking Line säännöllisesti Tukholmaan ja Tallinnaan. Rakennus oli alun perin tullimakasiini, satamarakennus K8. Se valmistui vuonna 1937.

 -  -  -  -

Helsingin ydinkeskustassa voi omalla veneellä liikkuva rantautua Katajanokan vierassatamaan (noin 100 paikkaa), aivan Kauppatorin ja palvelujen lähettyville. Suomenlinnan vierassatamassa paikkoja on noin 40, Pihlajasaaren käyntisatamassa 45 ja Valkosaaren vierasvenesatamassa 25. Muitakin vierasvenesatamia on tarjolla. 

SKÖLDVIK

Kilpilahden satama eli Sköldvikin satama on Nesteen Porvoon öljynjalostamon yhteydessä oleva satama Kilpilahdessa. Se palvelee myös teollisuusalueen muiden yritysten merikuljetuksia. Satama on tonnimäärältään Suomen suurin satama. Satamassa kuljetetaan muun muassa raakaöljyä, valmiita öljytuotteita sekä kaasuja ja kemikaaleja.

Satamaan johtava laivaväylä on syvyydeltään 15,3 metriä ja siellä on viisi öljylaituria, kaksi kaasu- ja kemikaalilaituria sekä kuivarahtilaituri. Satamassa on myös tullipiste laivausten vienti- ja tuontitullauksia varten.

LOVIISA

Loviisan satama on Suomenlahden rannalla sijaitseva rahtisatama, joka on erikoistunut puutavaraan ja irtolasteihin. Se sijaitsee lähellä Helsingistä Loviisan kautta itään Venäjän rajalle kulkevaa E18-valtatietä. Satamaan johtaa myös rautatieyhteys, välillä Lahti-Loviisa. Satamaan johtaa 9.5 metrin syväväylä. Satamassa on myös huvivenelaituri.

Loviisan vierasvenesatama Laivasilta sijaitse Loviisanlahden pohjukassa. Kaupungin keskusta on sieltä noin 500 metrin päässä.

Valkon kalasatama on Loviisan Vårössa sijaitseva kalasatama. Sen väylän kulkusyvyys on 8,5 metriä. Kalasataman omistaa Loviisan kaupunki.

KOTKA

Liikennemäärältään Kotkan satama oli Suomen toiseksi suurin yleissatama vuonna 2008. Konttiliikenteessä Kotkan satama oli vuonna 2008 Suomen suurin. Kotkan Satama Oy ja Haminan Satama Oy yhdistyivät vuonna 2011 HaminaKotka Satama Oy:ksi.

Kotkan satamiin kuuluu 4 osaa: Mussalon satama, Hietasen satama mukaan lukien ”Hietanen Etelä”, Kantasatama ja Sunilan satama. Mussalon satama on laajennettu vuonna 2018. Väylien kulkusyvyys vaihtelee alueelta toiselle. Suurin se on 15,3 metriä Mussalon laiturin ulkopäässä.

Kantasatama on monitoimisatama. Hietanen on keskittynyt roro-liikenteeseen. Hietasen sataman merkitys on lisääntynyt Venäjälle suuntautuvan henkilöautojen transitioliikenteen kasvun myötä. ("Transitioliikenne" on tavaroiden kuljetuksia toisen maan kautta kolmansiin maihin.)

Lähes kaupungin keskustassa sijaitsee kaupungin ja Kotkan Pursiseuran ylläpitämä venesatama. Siellä on käytössä jäsenille 250 ja vieraille noin 50 paikkaa.

HAMINAN SATAMA

Haminan satama-alue sijaitsee Haminan keskusta lounaispuolella Haminanlahden ja Hiilonlahden välisellä alueella. Satamaan on rautatieyhteys Haminan radan kautta. Satamaan kulkeva väylä on nykyään 12 metriä. Suomen itäisimpänä merisatamana tämä satama on merkittävä Venäjän suuntaan. Se on erikoistunut erityisesti nestemäisten aineiden varastointiin ja siellä on myös laaja konttiterminaali.

Vierassatama on noin 1 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Venepaikkoja Rampsikarissa, Tervasaaressa ja Yrjösenpohjassa.

MUITA SUOMEN SATAMIA

Kuopio

Kuopion matkustajasatama on Vahtivuoren kaupunginosassa. Se on henkilöliikenteessä Vuoksen vesistön ja Järvi-Suomen vilkkain satama. Kuopion rahtisatama eli Kumpusaaren syväsataman kautta tapahtuu rahtilaivaliikenne Kuopioon.

Kuopion vierasvenesatama on osoitteessa Tulliportinkatu 1, Maljalahden Kallamarinissa. Laiturissa on noin 50 vieraspaikkaa.

Joensuu

Joensuun syväsatama rahtiliikenteelle sijaitsee noin 3 km Joensuun keskustasta. Tärkeimpiä sataman kautta kulkevia tavaroita ovat metsä- ja metalliteollisuuden tuotteet sekä erilaiset kappaletavarat.

Joensuun matkustajasatama ja vierasvenesatama sijaitsevat kaupungin keskustassa. Satamasta on lyhyt kävelymatka keskustaa, torille ja rautatieasemalle. Vierasvenesatamassa on betoni- ja puulaiturit. Niistä löytyy poiju-, paalu- ja kylkikiinnityspaikkoja.

Varkaus

Akonniemen ja Taipaleen satamat ovat Varkauden kaupungin satamalaitos hallinnoimia rahtisatamia: Niistä edellinen toimii ulkomaan rahtiliikenteen satamana. Jälkimmäinen sijaitsee Taipaleen kanavan luona ja se on kotimaan liikenteen rahtisatama.

Vierasvenesatama sijaitsee Taipaleen kanavan pohjoispuolella. Alueelle johtavalla reitillä sijaitsevan Pirtinvirran junaradan kääntösillan vapaa korkeus on 2,3 metriä.

Savonlinna

Savonlinnan syväsataman syväys on 4,2 metriä. Se on tarkoitettu rahtiliikenteelle. Savonlinnan matkustajasatama on Satamapuistokadun ja Rantakadun kulmauksessa.

Savonlinnassa on 4 vierasvenesatamaa: Casino, Savonranta, Törninpyörä ja Haislahti. Niissä yhteensä 135 venepaikkaa.

Lappeenranta

Matkustajasatama sijaitsee Kaupunginlahdella keskellä Lappeenrantaa. Erikokoiset alukset tekevät satamasta risteilyjä Saimaan saaristoon sekä reittiristeilyjä muihin Saimaan rantakohteisiin. Mustolan satama on Saimaan vesistöalueen tärkein rahtisatama. Sieltä on rautatieyhteys muualle Suomeen ja Eurooppaan sekä Saimaan kanavan ja Venäjän kautta Kaukoitään saakka.

Lappeenrannan kaupungin alueella on yhteensä 22 pienvenesatamaa ja vierasvenesatamia. Pienvenesatamien laituri-, poiju- ja soutuvenepaikkoja vuokrataan ensisijaisesti paikallisille veneilijöille. Vierasvenesatamat sijaitsevat kaupungin keskustassa Kaupunginlahdella ja Joutsenon Likosenlahdella. 

-- lopuksi 2 valokuvaa -- 

Jaa tämä sivu