VALVONTAKOMISSIO TOIMI 1944 - 1947

Eino Tienari  11.6.2020     (Kalevan blogissa 5.10.2019)  

Liittoutuneuden valvontakomissio

Suomessa toimi vuosina 1944-1947 toisen maailmansodan voittajavaltioita edustanut elin, joka valvoi Moskovan välirauhansopimuksen toimeenpanoa. Sitä hallitsivat Neuvostoliiton edustajat ja sen puheenjohtajana toimi Andrei Ždanov. Valvontakomissio painosti Suomen hallitusta useissa kysymyksissä. Tunnetuin niistä oli sotasyyllisyyskysymys. Liittoutuneiden valvontakomissiossa oli kaikkiaan 160 jäsentä ja sillä oli alakomissioita Helsingin ulkopuolella 15 suomalaisessa kaupungissa.

Komission jäsenillä oli esteetön pääsy kaikkien Suomen viranomaisten puheille. Heillä oli myös oikeus saada näiltä kaikki haluamansa tieto. Lisäksi kaikki komission jäsenet nauttivat diplomaattista koskemattomuutta. Suomen hallituksen ministereistä valvontakomission kanssa asioivat pääministeri, ulkoministeri, sisäministeri, oikeusministeri ja kulkulaitosministeri.

Suomen ulkoministeriön sotilastoimisto järjesti valvontakomissiolle tulkkeja, jotka raportoivat kaikesta näkemästään salaa ulkoministeriölle. Puolustusvoimien pääesikunnan tiedusteluosasto salakuunteli hotelli Tornista lähteneitä komission puhelinlinjoja joulukuusta 1944 alkaen.

Neuvostoliittolaiset jäsenet komissiossa

Valvontakomission neuvostoliittolaisten pääosa saapui Suomeen 22. ja 23. syyskuuta 1944. Heitä tuli näinä kahtena päivänä yhteensä 85 virkailijaa. Ždanov itse kävi Suomessa harvoin, mutta aina tärkeimpiä asioita käsiteltäessä hän tuli itse paikalle. Käytännössä valvontakomission puheenjohtajuutta hoiti sen varapuheenjohtaja kenraaliluutnantti Grigori Savonenkov. Hän oleskeli Helsingissä miltei koko komission toiminnan ajan. Komission poliittisena neuvonantajan oli neuvostoliittolainen diplomaatti Pavel Orlov.

Valvontakomission neuvostoliittolaiset jäsenet sijoittuivat Hotelli Torniin Helsingissä. Sen sijaan komission puheenjohtaja Ždanov asui Suomessa käydessään entisessä Viron lähetystössä Kaivopuistossa. Valvontakomissio sai käyttöönsä myös Malmin lentokentän.

Heti aluksi komissio vaati oikeita taisteluja, vankeja ja sotasaalista saksalaisjoukkojen ajamiseksi pois maasta. Venäläiset uhkasivat Suomea miehityksellä, elleivät suomalaiset ryhtyisi taisteluihin saksalaisia vastaan. Suomi toteutti sen jälkeen Tornion maihinnousun ja muita sotatoimia.

Iso-Britannian jäsenet komissiossa

Noin 15 brittiä saapui Suomeen marraskuun lopulla 1944. Brittiläisten poliittisena johtajan toimi Francis Shepherd. Hän oli sitä ennen ollut mm. pääkonsulina Reykjavikissa Islannissa. Vuoden 1945 elokuussa maat solmivat diplomaattisuhteensa uudelleen ja Shepherd nimitettiin suurlähettilääksi.

Brittiläisen osaston sotilaallisena asiantuntijana oli suomea hyvin puhunut eversti James H. Magill. Suomeen James Henry Magill oli tutustunut jo vuonna 1931, jolloin hän oli tullut nuorena puutavaraharjoittelijaksi Tainionkosken tehtaille. Hän oppi puhumaan suomea ja hankki paljon tuttavuuksia. Talvisodan alkaessa Britannia määräsi hänet Suomeen sotilaalliseksi huomioitsijaksi. Kun Britannia julisti sodan Suomelle jatkosodan aikana, Magill poistui maasta.

James H. Magill ystävystyi valvontakomission vuosinaan Urho Kekkosen kanssa. Komission toiminnan päätyttyä hän jatkoi Britannian sotilasasiamiehenä Helsingissä. Hän julkaisi myöhemmin yhdessä Jukka Tarkan kanssa kirjan ”Tasavalta tulikokeessa. Muistelmia Suomesta kuuman ja kylmän sodan vuosilta (1981)”. Hän luovutti kirjansa Kekkoselle elokuun lopussa vain muutamaa päivää ennen presidentin sairastumista.

Komission osapuolten välejä pahiten koetellut tapaus sattui maaliskuussa 1945, kun komission neuvostoliittolainen osapuoli kielsi lentoliikenteen Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. Kieltoa ei purettu Saksan antautumista ja sodan päättymisestä huolimatta toukokuussa 1945. Vain ruotsalaisille lentoyhtiöille myönnettiin lupa Suomeen suuntautuvaa liikennettä varten marraskuussa 1946. Brittijäsenet esittivät lentorajoituksista jyrkän vastalauseen varapuheenjohtaja Savonenkoville.

Järjestöjen lakkauttaminen

Välirauhansopimus velvoitti Suomea lakkauttamaan fasistiset ja Neuvostoliiton vastaista propagandaa harjoittaneet järjestöt. Urho Castrénin hallitus (21.9. – 17.11.1944) lakkautti nopeasti melko pienen määrän järjestöjä mm. Isänmaallisen kansanliikkeen ja Akateemisen Karjala-Seuran.

Valvontakomission vaatimuksesta jouduttiin lakkauttamaan myös Suojeluskunta (vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö), Lotta Svärd (Suomen lottajärjestö) ja Suomen Aseveljien Liitto (rintamalla toisiinsa tutustuneiden sotilaiden järjestö).

Asekätkentä

Suomen armeijan aseistusta piti vähentää. Asekätkennässä oli kysymys laajasta rintamalta poiskerättyjen aseiden hajasijoittamisesta. Kätkentään osallistui tuhansia henkilöitä, pääasiassa upseereita ja aliupseereita. Entiset suojeluskuntalaiset tekivät isänmaalleen palveluksen. Asekätkentä ei olisi onnistunut ilman heitä. Sen tarkoitus oli varautua Neuvostoliiton mahdolliseen Suomen miehittämiseen. Asian paljastuttua valvontakomissio lähetti Suomen hallitukselle tiukan kirjelmän asioiden selvittämiseksi.

Salaista hanketta johtivat Päämajan operatiivisen osaston päällikkö eversti Valo Nihtilä ja operatiivisen osaston maavoimatoimiston päällikkö everstiluutnantti Usko Sakari Haahti. Huolella koottu joukko upseereita entisine luotettuine alaisineen alkoi toimittaa rintamakäytöstä luovutettavia aseita varikoiden sijasta kätköihin. Heti ensi töikseen Haahti informoi operaatiosta Päämajan tiedusteluosaston päällikkööä eversti Reino Hallamaata. Oikeudenkäyntejä pidettiin vuoteen 1950 saakka. Niiden tuloksena rangaistuksia sai kaikkiaan lähes 1500 henkilöä. Useat asian avainhenkilöt onnistuivat poistumaan maasta.

Komission loppuminen

Valvontakomissio poistui Suomesta syksyllä 1947, jolloin Pariisin rauhansopimus astui virallisesti voimaan. Komissio rajoitti selvästi Suomen itsenäisyyttä. Sen lähtö vapautti huomattavasti Suomen henkistä ilmapiiriä.

 - - - - - - - - - -

LUKIJALLE

Lisäsin tähän loppuun valokuvia tuolta ajalta:

1) Valvontakomission venäläisiä saapuu Malmin lentokentälle.

2) Hotelli Torni 1930-luvulla.

3) Asekätkentäjutun käsittely alkaa.

4) Sir Francis Shepard, valvontakomission jäsen.

Jaa tämä sivu