Amerikkalaisia rikosromaaneja ja dekkareita

Eino Tienari        15.8.2022 

Johdanto

Rikoskirjallisuus käsittelee rikoksia, niiden tutkintaa ja tutkijoita sekä rikollisia ja heidän motiivejaan. Dekkarit eli salapoliisiromaanit ovat se osa laajemmasta kokonaisuudesta, jossa kysytään tyypillisesti : ”Kuka sen teki?” On olemassa myös mm. poliisiromaaneja ja historiallista rikoskirjallisuutta. Tässä kirjoituksessa esitellään seuraavat 12 amerikkalaista rikosromaanien tai dekkarien kirjoittajaa:

   Raymond Chandler, Erle Stanley Gardner, Dashiel Hammett,

   Ross MacDonald, Patricia Higsmit, Donald E. Westlake,

   James Patterson, James Ellroy, Elizabeth George,

  Jonathan Kellerman, Michael Connelly ja Patricia Cornwell.

Lopussa käsitellään lyhyesti myös 3 muuta merkittävää tämän aihepiirin amerikkalaista kirjailijaa:

  John Dickson Carr, Janet Evanovich ja Joe R. Landsdale.

Kirjoituksen toisessa osassa kerron blogissani myöhemmin toisenlaisista kirjoista otsikolla: ”Amerikkalaisia jännitys- ja kauhuromaaneja” (USAn kirjat 4).

1) Raymond Chandler, 1888-1959

Raymond Chandler syntyi Chicagossa. Chandler vietti suuren osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Britanniassa. Kaksikymmentäkolmevuotiaana vuonna 1912 Chandler muutti takaisin Yhdysvaltoihin, Kaliforniaan. Hänen ensimmäinen rikoskertomuksensa ilmestyi 1933 Black Mask -nimisessä lehdessä. Hän kirjoitti tuohon lehteen kaksikymmentä jännityskertomusta. Ensimmäisen romaaninsa Chandler julkaisu 51-vuotiaana vuonna 1939. Se oli nimeltään ”The Big Sleep”, suomeksi nimeltään ”Syvä uni” (1965). Tämän jälkeen alkoi myös kirjallinen menestys. Hänen kirjoistaan on tehty monia elokuvia. 

Suomennettuja jännitysromaaneja:

Vanha kultaraha, 1954. Pitkät jäähyväiset, 1956. Näkemiin kaunokaiseni, 1958. Pikkusisko, 1959. Vuosien varjo, 1961. Syvä uni, 1965. Nainen järvessä, 1986. Marlowe palaa kaupunkiin, 1990.

Suomennettuja novellikokoelmia:

Liian nokkela murha, 1969. Helmistä on vain harmia, 1971. Leipätyönä harmit, 1972. Tappaja sateessa, 1988. Kiristäjät eivät ammu, 1991.

Kirjoja kirjailijasta:

Frank MacShane: Raymond Chandlerin elämä (1992).

Hannu Waarala- Kyösti Salovaara: Liian pitkät jäähyväiset -kirjoituksia Raymond Chandlerista (1994).

2) Erle Stanley Gardner, 1889-1970

Erle Stanley Gardner kävi koulua Palo Altossa Kaliforniassa ja meni pian sen jälkeen konekirjoittajaksi asianajotoimistoon. Samalla hän opiskeli lakia. Hänet hyväksyttiin asianajajaksi 1911. Vuosina 1921-1923 hän alkoi kirjoittaa jännityskertomuksia. Vuonna 1933 julkaistiin hänen ensimmäinen rikosromaaninsa ”The Case of the Velvet Claws”, suomeksi nimeltään ”Murhaajan ääni” (1949). Kirjailijan salanimistä tunnetuin on A. A. Fair, jolla nimellä hän julkaisi 29 dekkaria, jotka kertovat yksityisetsiväpari Donald Lamista ja Bertha Coolista. Gardner oli historian tuotteliaimpia dekkarikirjailijoita. Monet Perry Mason-kirjat ovat ilmestyneet suomeksi pehmeäkantisina 1960-luvulla.

Masonin seikkailuista tehtiin elokuvia ja televisiosarjoja, joita on nähty Suomenkin televisiokanavilla. Vuosina 1957–1966 filmatussa alkuperäisessä amerikkalaisessa sarjassa pääosaa näytteli Raymond Burr. Sille tehtiin jatkosarja nimeltä ”Perry Mason yllättää” vuosina 1973-1974. Lisäksi tehtiin 1980-luvun puolivälistä alkaen televisioelokuvia, joissa päähenkilöä esitti sama näyttelijä kuin alkuperäisessä televisosarjassakin. Vuonna 2020 HBO Max on esittänyt uuden version Perry Mason-sarjasta. Sen pääosaa esitti Matthew Rhys. Tässä tv-sarjassa on 8 osaa.

Suomennettuja kirjoja:

Kleptomaanin jäljet, 1944/1958. Tuomari Purleyn todistus, 1948. Vaarallinen leski, 1948. Murhaajan ääni, 1949. Onnelliset sääret, 1949. Kiristäjä, 1951. Kukkakauppias ja kuolema, 1952. Murha hiihtomajalla, 1953. Verevä aave, 1956. Auringonpalvojan päiväkirja, 1957. Haudatun kellon arvoitus, 1958. Kullattu lilja, 1958. Vahakantinen muistikirja, 1958. Vihreäsilmäinen sisar, 1958. Budhien arvoitus, 1959. Karannut ruumis, 1959. Vaaralliset valokuvat, 1959. Apinoiden arvoitus, 1960. Epäröivä emäntä, 1960. Kurvikas varjo, 1962. Tyttö pelikasinolla, 1962. Tappava lelu, 1963. Vaalea kultakaivos, 1963. Jääkylmät kädet, 1964. Lemmekäs täti, 1964. Setelit tuuliajolla, 1965. Herrasmieskiristäjä, 1966. Kauniin kerjäläisen arvoitus, 1967. Huolimaton Amor, 1969. Kadonnut pojanpoika, 1969. Kuolleen miehen kirjeet, 1991. Ulvovan koiran tapaus, 1992. Vaarallinen vastustaja, 1992. Änkyttävän piispan tapaus, 1995.

”Perry Mason”-kirjasarjaa suomennettuna:

Koinsyömän minkkiturkin arvoitus, 1957. Kulkurineitsyen arvoitus, 1957. Talonmiehen kissan arvoitus, 1957. Perry Mason ja rahakas hatturasia, 1968. Perry Mason käy Las Vegasissa, 1968. Perry Mason ja piikkilanka-aita, 1975 ja 1987. Perry Mason ja papukaija todistajana, 1987. Perry Mason ja unissakävelijän tapaus, 1989. Perry Mason ja utelias morsian, 1988 ja 2002.

Tekijänimellä ”A. A. Fair” julkaistut suomennetut teokset:

Pässinpäät kuolevat perjantaisin, 1961. Kolmas laukaus, 1961. Naiset pitävät kiirettä, 1961. Rahaa kuin roskaa, 1961. Varokaa kurveja, 1961. Poikamiehet pitkästyvät, 1962. Rohkea rokan syö, 1962. Kun on leikkiin lähtenyt, 1962. Pöllöt eivät räpyttele, 1962. Kokenut kaiken tietää, 1964. Julma rangaistus, 1965. Uhkapeliä, 1965. Saatat kuolla nauraen, 1966. Motellimurha, 1966.

3) Dashiel Hammett, 1894-1961

Dashiel Hammett lopetti koulunkäynnin 13-vuotiaana. Sekalaisia töitä tehtyään hän pääsi kuuluisaan Pinkertonin etsivätoimistoon. Maailmansodassa hän toimi lääkintäupseerina. Sodan jälkeen hän teki ensin mainostekstejä ja kirjoitti vuodesta 1922 alkaen rikoskertomuksia viihdelukemistoille, mm. Black Mask-lehdelle. Myös Hammettin rikosromaanit viimeistä lukuunottamatta ilmestyivät ensin jatkokertomuksina tuossa lehdessä. Romaanien lisäksi Hammett kirjoitti lukuisia rikosnovelleja.

Monien Hammettin kirjojen pohjalta on tehty elokuvia. Esimerkkinä niistä mainittakoon ”Maltan haukka” -elokuva (1940).

Suomennettuja romaaneja:

Lasiavain (1973). Varjomies (1973). Maltan haukka (1974). Veristä satoa (1976). Nainen pimeässä (1990).

Suomennettuja novellikokoelmia:

Kymmenen johtolankaa: 7 rikoskertomusta (1974). Mies nimeltä Spade ja muita kertomuksia (1994). Painajaiskaupunki (2004).

4) Ross MacDonald, 1915-1983

Ross MacDonaldin oikea nimi oli Kenneth Millar. Hän syntyi Kaliforniassa merikapteenin perheeseen. Hän vietti lapsuutensa yksinhuoltajana toimineen äidin hoivissa muuttaen usein asuinpaikasta toiseen. Hän opiskeli kirjallisuutta eri yliopistoissa Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Hän avioitui vuonna 1938 Margaret Sturmin kanssa, joka oli myös rikoskirjailija tunnettuna nimellä Margaret Millar.

Ensimmäisen yksityisetsivä Lew Archer -romaanin hän kirjoitti vuonna 1949 ensimmäistä kertaa kirjailijanimellä oman nimensä sijaan. Tuo rikosromaani oli ”The Moving Target”, suomeksi nimellä ”Liikuva maali” (1972). Macdonaldin rikosromaaneissa kuvataan usein myötätuntoisesti köyhiä ja värillisiä, samoin nuoria, jotka heidän rikkaat vanhempansa ovat hylänneet joko henkisesti tai fyysisesti. Hän kirjoittaa yhä uudestaan isien ja poikien, äitien ja poikien, tyttärien ja isien välisistä traumaattisista suhteista.

Suomennettuja teoksia:

Barbaarirannikko, 1961. Dollarin nurja puoli, 1967. Harriet on iso tyttö, 1968. Pimeää rahaa, 1968. Jäähyväiskatse, 1972. Liikkuva maali, 1972. Takapiru, 1972. Etsi uhrisi, 1973. Nukkuva kaunotar, 1974. Huuleton hymy, 1975. Hyvää käteistä rahaa, 1976. Sininen syke, 1977. Rikas tyttöparka, 1980. Rouva Galtonin perillinen, 1981. Tappotuomio, 1981. Kasvot vedessä, 1994. Kumma tapa kuolla, 1995. Kadonnut neito, 1995. Tuomitsijat, 1996. Tavataan ruumishuoneella, 1997. Nimi on Archer, novellikoelma, 1998. Fergusonin tapaus, 2000. Valheen pitkät jäljet, 2001.

5) Patricia Highsmith, 1921-1995

Patricia Highsmith syntyi Teksasissa, mutta muutti perheensä mukana kuusivuotiaana New Yorkiin. Hän julkaisi vuonna 1950 ensimmäisen romaaninsa ”Strangers on the Train”, suomeksi nimellä ”Muukalaisia junassa” (1990). Sitä ennen hänen novellejaan oli julkaistu lehdissä.

Vuodesta 1963 lähtien hän on asunut pysyvästi Euroopassa: Englannissa, Italiassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Hän on tullut tunnetuksi erityisesti antisankaria kuvaavista viidestä Ripley-kirjastaan. Valtaosa Highsmithin tuotannosta sijoittuu Eurooppaan, jossa hänen kirjojaan on myyty enemmän kuin Yhdysvalloissa.

Suomennettuja teoksia:

Suloinen sairaus, 1961. Lasiselli, 1968. Syvissä vesissä, 1974. Muukalaisia junassa, 1990. Lunnaat, 1992. Viimeiseen hetkeen, 1993. Jälkeäkään jättämättä, 1994. Tammikuun kahdet kasvot, 1997. Öinen huuto, 1998. Peli eläville, 2000. Omantunnon tuska, 2001. Edithin päiväkirja, 2013. Tunari, 2014.

Ripley-sarjan suomennokset:

Lahjakas Herra Riopley, 1984 ja 1999. Kepeät mullat, herra Ripley, 1985. Tom Ripley, amerikkalainen ystävä, 1987. Ripley ja poika, 1995. Ripleyn painajainen, 1996.

Suomennettuja novellikoelmia:

Hiljaa, hiljaa tuulessa, 1991. Yön pimeydessä, 2002. Trafalgarin pulut, 2007. Merenneitojen golfkentällä, 2015.

6) Donald E. Westlake, 1933-2008

Donald E. Westlake oli rikoskirjailija, joka käytti useita kirjailijanimiä. Hän aloitti vuonna 1960 ns. kovaksikeitettyjen romaanien kirjoittajana. Myöhemmin hänen tyylinsä muuttui.

Tunnetuimpien romaanien päähenkilö on epäonninen murtovaras John Dortmunder, joka esiintyy 13 romaanissa ja yhdessä novellikokoelmassa. Westlaken teosten pohjalta on tehty 25 elokuvaa. Hän kirjoitti salanimellä Richard Stark jännitysromaaneja, joiden päähenkilö on häikäilemätön rikollinen Parker.

Suomennettuja teoksia:

Olen palkattu murhaaja, 1966. Kohti kuolemaa, 1969. Nyt on aika kuolla, 1970. Kuuma kivi, 1972. Minäkö vakooja, 1973. Ottakaa pankki kiinni!, 1974. Rosvot ja jeparit, 1974. Ihmisryöstön käsikirja, 1976. Älkää ampuko baarimikkoa, 1977. Ruumis kuin ruumis hauta kuin hauta, 1978. Kukaan ei ole täydellinen, 1982. Loukku, 1985. Miksi juuri minä!, 1985. Panssariauto, 1986. Taidekaappaus, 1986. Yllätys, 1986. Kadonnut murhaaja, 1987. Sopimus, 1985. Apua, minua pidetään vankina, 1988. Käytös hyvä kymmenen, 1988. Lain tuolla puolen, 1989. Pilvilinna, 1990. Sitruunat eivät valehtele, 1990. Teurastajan kuu, 1991. Hukkuneita toiveita, 1992. Musta ruusu, 1992. Kaappaus, Takaa-ajaja, 1993. Älä turhia kysele, 1994. Sydämen asian, 1995. Kaksi liikaa, 1996. Pahimmassa tapauksessa, 1999. Comeback, 2003. Tappoaikaa, 2003. Huonompi juttu, 2006. Turmion tiellä, 2007. Varkaiden tusina, 2008.

Nimellä ”Richard Stark” julkaistuja teoksia:

Maffia, 1974. Pankaa Parker lautoihin, 1973. Minä olen Parker, 1974. Parker ottaa riskin, 1974. Kostaja, 1984. Kaappaus, 1985. Loukku, 1985. Ryöstö, 1985. Täyskäsi, 1985. Liian monta kukkoa, 2007. Kahdeksan kaunista, 2012. Yhdeksän hyvää, 2012. Kymmenen oksalla, 2014. Yhdestoista hetki, 2015. Tappajan jäljet, 2020. 

7) James Patterson, s. 1947

James Patterson on jännityskirjailija, joka tunnetaan afrikkalais-amerikkalaisesta psykologista Alex Crossista kertovasta kirjasarjastaan. Patterson tunnetaan myös siitä, että hän kirjoittaa kirjojaan yhteistyössä muiden kirjailijoiden kanssa.

Kokonaisuudessaan Pattersonin kirjat ovat myyneet maailmanlaajuisesti noin 350 miljoonaa kappaletta (2016). Patterson asuu Floridan Palm Beachissa.

Suomennettuja jännityskirjoja:

Mustat markkinat, 1988. Hämähäkin aika, 1995. Kuoleman syleily, 1997. Jack ja Jill, 1998. Pimeyden ruhtinas, 1999. Pelon piiloleikki, 2000. Pelon ratsumiehet, 2001. Paha kulkee edellä, 2002. Kuka kuolee ensin?, 2003. Ei toista tilaisuutta, 2004. Kuherruskuukausi, 2005. Rantahuvila, 2005. Pahan kidassa, 2006. Kolmas aste, 2007. Neljä sokeaa hiirtä, 2007.

Muita suomennettuja romaaneja:

Ihme 17. viheriöllä, 1998. Suzannen päiväkirja, 2002.

8) James Ellroy, s. 1948

James Ellroy syntyi Los Angelesissa. Hän vietti ennen kirjailijauraansa parikymmentä vuotta laitapuolen elämää syyllistyen moniin rikoksiin. Hän kirjoitti vuonna 1981 esikoisromaaninsa ”Brown´s Requiem”, suomeksi nimellä ”Brownin sielunmessu” (2005).

Hän teki läpimurron yleiseen tietoisuuteen vuonna 1987 jännityskirjallaan ”The Black Dahlia”, suomeksi nimellä ”Musta Dahlia” (1996). Se perustuu todelliseen rikokseen, jota ei ole tähän päivään mennessä ratkaistu. Kyseessä on Elizabeth Short -nimisen naisen raaka murha 40-luvun lopussa.

Suomennettuja jännityskirjoja:

Musta Dahlia, 1996. L. A. – Langennut kaupunki, 1997. Holywood – Suuri tyhjyys, 1998. Amerikan tabloidi (trilogia 1), 1999. White Jazz, 2001. Muistoja pimeästä, Verirahat (trilogia 2), 2003. Brownin sielunmessu, 2005. Erittäin salainen, 2006. Hurmeinen kuu, 2007. Yön syli, 2008. Suicide Hill, 2009. Levoton veri (trilogia 3), 2009. Perfidia, 2015.

Kirja kirjailijasta:

James Ellroy: Hillerin kirous – elämäni naiset (2010). muistelma

9) Elizabeth George, s. 1949

Elizabeth George kirjoitti Englantiin sijoittuvia rikosromaaneja. Hänen teostensa päähenkilöinä ovat yleensä rikoskomisario Thomas Lynley ja ylikonstaapeli Barbara Havers. Rikosten lisäksi teokset kuvaavat englantilaista luokkayhteiskuntaa. Luokkajako vallitsee alun perin nimenomaan Lynleyn ja Haversin välillä. Varsinaisten rikostarinoiden lisäksi paljastetaa kirjoissa tapahtumia myös päähenkilöiden menneisyydestä.

Kirjasarjaan perustuva televisiosarja ”Komisario Lynley” on esitetty Suomen televisiossa monta kertaa.

Suomennettuja rikosromaaneja:

Kunnioitetun kansalaisen kuolema, 1989. Veri verta vaatii, 1991. Viattomien kesken, 1994. Sovelias kosto, 1995. Elenan tähden, 1999. Isän varjo, 1997. Vihollinen lähelläsi,2000. Mielessä petos, 2001. Syntisen jäljillä, 2002. Petturin muisti, 2003.

10) Jonathan Kellerman, s. 1949

Jonathan Kellerman syntyi New Yorkissa. Hän on ammatiltaan psykologian erikloislääkäri. Hän on kirjoittanut ennen päätoimiseksi kirjailijaksi ryhtymistään kaksi psykologian oppikirjaa ja runsaasti tietteellisiä artikkeleita. Jonathan Kellerman on naimisissa toisen rikoskirjailijan Faye Kellermanin kanssa.

Hän on kirjoittanut rikosromaaneja, joissa useimmissa on päähenkilönä psykologi-etsivä Alex Delware.

Suomennettuja jännityskirjoja:

Paholaisen valssi, 1994. Rukous kuolleelta, 1995. Itsepuolustus, 1996. Verkko, 1997. Klinikka, 1999. Vahvimman oikeus, 2000. Hirviö, 2001.

11) Michael Connelly, s. 1956

Michael Connelly syntyi Philadelphiassa, Pennsylvaniassa. Vuodesta 1993 hän on toiminut päätoimisena kirjailijana. Hänen ensimmäisestä romaanistaan ”The Black Echo” 1992 (suomeksi ”Tunnelirotta", 1998) tuli erittäin suosittu. Se perustuu osittain tositapahtumiin ja sai ilmestyttyään Edgar Alla Poe-palkinnon.

Bosch-kirjojen päähenkilöllä Harrylla oli vaikea lapsuus. Harryn äiti murhatiin Harryn ollessa lapsi. Hän joutui menemään Vietanamin sotaan. Bush on oman tiensä kulkija, itsepäinen ja auktoriteetteja vieroksuva poliisi. Kirjailija kuvaa mm. poliittisia ja taloudellisia valtarakenteita ja korruptiota.

Suomennettuja jännityskirjoja:

Tunnelirotta, 1998. Yöihmisiä, 1999. Enkelin portaat, k2000. Verivelka, 2001. Mustempi kuin yö, 2002. Betoniblondi, 2003. Luukaupunki, 2003. Kadonnut valo, 2004. Kuilun partaalla, 2005. Runoilija, 2005. Avoin ja ratkaisematon, 2006. Sokkelokuja, 2007. Musta kaupunki, 2008. Kova tuomio, 2009. Oikeuden palvelija, 2009. Lohikäärmeen merkki, 2010. Saalistaja, 2010. Täyskäännös, 2011. Viides todistaja, 2012. Luottamuksen hinta, 2013. Musta laatikko, 2014. Palava huone, 2015. Risteyskohta, 2016. Julmat jäähyväiset, 2017. Yövuoro, 2018. Kaksi totuutta, 2019. Yön pimein hetki, 2020. Yön liekit, 2021. Hämärän tunnit, 2022.

12) Patricia Cornwell, s. 1956

Patricia Cornwell syntyi Miamissa, Floridassa. Vanhemmat erosivat Patrician ollessa 7-vuotias. Hän oli taustatoimittajana ja rikosreportterina Charlotte Observer-lehdessä vuosina 1979-81. Mentyään naimisiin hän joutui vastahakoisesti luopumaan lupaavasta urastaan. Hän ryhtyi vastapainoksi kirjoittamaan kirjoja. Hän erosi vuonna 1989. Kustantaja ehdotti hänelle aikaisemman romaanin sivuosassa ollutta kuolinsyyntutkijaa Kay Scarpettaa rikosromaanien aiheeksi.

Suomennettuja jännityskirjoja /Kay Scarpettan tutkimuksia:

Mitä jäljelle jää, 1993. Ruumiin todistus, 1994. Julma ja tavaton, 1995. Köyhien kalmisto, 1996. Ruumistarha, 1996. Ansaittu kuolema, 1997. Luonnoton surmaaja, 1998. Syttymispiste, 1999. Mustalla merkitty, 2000. Post mortem, 2001. Viimeinen piiri, 2001. Raatokärpänen, 2003. Pahan jäljillä 2004. Pedon leima, 2005. Vaarassa, 2006. Kuolleiden kirja, 2008. Scarpetta, 2009. Silminnäkijä, 2009. Valokeilassa, 2010. Punainen usva, 2012. Paljaat luut, 2013. Tomuksi ja tuhkaksi, 2014. Samaa verta, 2015. Riistetty, 2016. Kaaos, 2017. Kierre, 2021.

Muita suomennettuja jännityskirjoja:

Herhiläispesä, 1998. Etelän risti, 1999. Koiran virka, 2002. Kvantti, 2019.

13) John Dickson Carr, 1906-1977

John Dickson Carr oli dekkarikirjailija, jonka tuotantoon kuuluu 120 romaania ja satoja novelleja. Hän voitti useita jännitykirjailijoiden palkintoja. Hän toimi myös yhdysvaltain ja Englannin jännitykirjailjoiden järjestöjen puheenjohtajana.

Suomennetuja rikosromaaneja: Se kulkee öisin. Kadonnut hirsipuu. Noidan loukku. Kuolema Pettureiden portilla. Kuolemanpelko, Kolme ruumisarkkua. Noita palaa aina. Vääntynyt sarana. Vihreä kapseli. Itsemurhien salaisuus. Keisarin nuuskarasia. Kunnes kuolema erottaa. Kuiskaava kuolema. Epäilysten ulkopuolella. Yhdeksän väärää vastausta. Mahdoton murha. Lisäksi useita muita hänen romaanejaan on suomennettu tekijänimellä Carter Dickson.

14) Janet Evanovich, s. 1943

Janet Evanovich aloitti uransa rakkausromaanien kirjoittajana. Maailmanmestykseen hän nousi kuitenkin Stephanie Plum -dekkarisarjallaan. Siinä on jännityksen lisäksi huumoria ja romantikkaa.

Suomennettuja jännityskirjoja: Vainko rahasta Stephanie?/Ensin rahat. Ei millään pahalla Stephanie/Kahta kovemmin. Kolmas kovanokka. Luuvitonen. Neljäs kerta toden sanoo. Herttaseiska. Kuudestilaukeava.

15) Joe R. Lansdale, s. 1951

Joe Richard Lansdale kirjoitti myös salanimellä Ray Slater. Hän on työskennellyt erilaisissa töissä, mutta vuodesta 1981 lähtien hän on toiminut päätoimisena kirjailijana. Hänen novelleistaan on muokattu elokuvakäsikirjoituksia. Hän on saanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja, mm. Edgar Allan Poe -palkinnon.

Suomennettuja jännityskirjoja: Julma aika, Mucho Mojo, Kahden karhun mambo, Kitkerää chiliä, Täyttä rumbaa, Kapteenin erikoinen, Yöjuoksijat.

LOPUKSI

Olen lukenut useimpia näistä kirjailijoista, mutta en kaikkia. Jätin pois mm. Donna Leonin, Gillian Flynnin, Tami Hoagin, James Lee Burgen, Lawrence Blockin ja monia muitakin tunnettuja dekkarikirjailijoita tilan puutteen vuoksi.

Huomasin yllätyksenä itselleni, että useimpia näistä kirjoista ja kirjailijoista ei löytynyt yleisistä kirjastoista. Siellä oli vain uusimpia kirjoja. Olen aikanaan lukenut niitä sieltä lainattuna aikaisempina vuosina. Näköjään kirjastot poistavat tämän tyyppiset jännityskirjalijoiden teokset hyllyiltään turhan nopeasti. Olisin mielelläni lainannut niitä lisää.

Ehkä antikvariaatit ovat pelastuksena. En ole tutkinut näiden kirjojen saatavuutta tarkemmin.

Jaa tämä sivu