Iskelmätähti Laila Kinnunen. Kuva sivustolta mxmcdn.net.

Iskelmätähti Laila Kinnunen. Kuva sivustolta mxmcdn.net.

Laila Kinnusen ja Lasse Mårtensonin toivekonsertti

Eino Tienari         9.10.2020     (2 uutta videota on lisätty 31.12.2021.)

Hyvät kuuntelijat! Järjestän teille toivottavasti mieluisan hetken soittamalla Laila Kinnusen ja Lasse Mårtensonin iskelmiä. Perustelu voisi olla heidän pitkä laulajauransa ja suuri suosio kansan parissa. Laila oli aivan ilmiömäinen ja lahjakas iskelmälaulaja aikoinaan. Lasse taas oli suomenruotsalainen monilahjakkuus säveltäen hienoja kappaleita muidenkin esitettäväksi.

Kumpikin heistä saa esittää 4 kappaletta levytuotannostaan. Tämänkertaisen konsertin lopuksi kuullaan viimeisenä kahtena lisänumerona muita tunnettuja suomalaisia iskelmäsuosikkeja, Carolaa ja Anki Lindqvistiä.

Aloitamme konsertin näillä kappaleilla:

Videolla n:o 1 Laila Kinnunen esittää Eurovison laulukilpailussa vuonna 1961 kappaleen "Valoa ikkunassa". Laulun on säveltänyt Eino Hurme ja sanoittanut Saukki. Kappaleen sijoitus kilpailussa oli kymmenes.

Videolla n:o 2 Television ohjelmassa iltavuoro esiintyy Laila Kinnunen laulaen iskelmänsä "Vain päivän tahdon kerrallaan" (1968). Se on suomennos Beatlesien kappaleesta A Day in the Life. Suomennos on Juha Vainion.

1. Laila Kinnunen - Valoa ikkunassa

2. Laila Kinnunen - Vain päivän tahdon kerrallaan

Lars Anders Fredrik Mårtenson (1934 - 2016) oli suomenruotsalainen laulaja, teatterikapellimestari, säveltäjä ja näyttelijä. Mårtensonin äidinkieli oli ruotsi, mutta hän levytti pääasiassa suomeksi. Vuosina 1956–1963 hän toimi teatterikapellimestarina Lilla Teaternissa sekä Helsingin ja Turun ruotsalaisessa teatterissa.

Lasse Mårtenson alkoi 1960-luvun lopulta lähtien keskittyä elokuva- ja televisiomusiikin säveltämiseen. Hänen sävellyksiään on mm. Hengellinen musiikkiteos "Voiko sen sanoa toisinkin". Messun tunnetuimmaksi kappaleeksi on noussut Ritva Mustosen laulama ”Jumala rakastaa maailmaa”.

Vuonna 2011 Mårtenson julkaisi ruotsinkielisen muistelmateoksen "Vågspel", joka ilmestyi suomeksi nimellä "Laiskotellen" (2013).

Tässä on hänen levyjään:

Videolla n:o 3 kuullaan Mårtensonin esittämänä "Kaikessa soi blues" (1963). Se jäi vuonna 1963 Suomen euroviisukarsinnan kakkoseksi. Kappale on Toivo Kärjen säveltämän ja Reino Helismaan sanoittama.

Videolla n:o 4 kuullaan Lasse Mårtensonin esittämä "Nousevan auringon talo" (1964). Sen hän suomensi itse englannikielisestä alkuteoksesta. Tämä on äänivideo, jossa näytetään kuvituksena kauniita kuvia Suomesta.

3. Lasse Mårtenson - Kaikessa Soi Blues

4. Lasse Mårtenson - Nousevan auringon talo

Laila Kinnunen (1939-2000) vietti lapsuutensa sotalapsena Ruotsissa ja palasi Suomeen kymmenvuotiaana. Hän voitti Iskelmälaulun SM-kilpailut Helsingissä vuonna 1955. Ensimmäinen levytys ”Lazzarella” vuodelta 1957 oli heti menestys. Muita 1950-luvun menestyslevytyksiä olivat muun muassa ”Illalla, illalla”, ”Kellä kulta, sillä onni”, ”Kuume”, ”Marina”  ja ”Pieni kukkanen”.

Vuonna 1958 Kinnuselle avautui paikka tuon ajan parhaisiin kuuluneessa yhtyeessä, Olli Hämeen kvintetissä. Kun Häme lopetti tanssiyhtyeensä, tuottaja Harry Orvomaa pyysi Erkki Melakoskea kokoamaan yhtyeen Kinnusen taakse. Kinnusen ja Melakosken yhteistyö kesti lopulta neljä vuotta, ja sinä aikana Kinnunen nousi uransa suurimpaan menestykseen.

1960-luvun aikana Laila Kinnunen oli kehittynyt monipuoliseksi laulajaksi, joka hallitsi useita tyylilajeja, pystyen vaativiin tulkintoihin. Hän levytti muun muassa bossanovaa, jazzia, kansanlauluja ja musikaalisävelmiä.

Toimittaja Lasse Erolan mukaan Kinnusen uran kääntymiselle alamäkeen jo ennen kolmattakymmenettä ikävuotta oli useita eri syitä. Laulaja teki vielä pienen comebackin ja levytti vuonna 1980 singlen: ”Kohtalon lapsi" ja "Toiset meistä”.

Tässä on joitakin kirjoja hänestä.

Reijo Ikävalko: "Valoa ikkunassa - Laila Kinnunen" (2001).  Laila Kinnunen: "Halusin laulaa, halusin rakastaa" (1972). Tuija Wuori-Tabermann & Tommy Tabermann; "Lailan laulu" (2002).

Jatketaan Laila Kinnusen kolmella levyllä:

Videolla n:o 5 kuullaan Laila Kinnusen esittämänä "Romantica" (1960). Se on Italian eurovisiokappale suomeksi laulettuna.

Videolla n:o 6 soi Lailan kappale "Niin paljon kuuluu rakkauteen" (1967). Se on tehty television studiossa. Iskelmä on peräisin vuonna 1955 tuotetusta elokuvasta "Päivien kimallus" ja palkittiin parhaan laulun Oscarilla.

Uudella videolla n:o 6 A kuullaan iskelmä "Lazarella" (1971). Se oli yksi 1950-luvun lopun italoiskelmäaallon levytyksistä, jolloin Suomessakin suosioon nousi monia italialaisia lauluja.

5. Laila Kinnunen - Romantica

6. Laila Kinnunen - Niin paljon kuuluu rakkauteen

6 A. Lazzarella - Laila Kinnunen (Uusi video lisättiin 31.12.2021.)

Suurin osa Lasse Mårtensonin viihteellisestä kaudesta sisälsi käännösversioita ulkomaisista kappaleista. Esimerkiksi Rikas mies jos oisin (musikaaliklassikko If I Were a Rich Man), Minun tieni se onko oikein (Frank Sinatran My Way) ja Miltä meno nyt maistuu ( Lou Reedin Walk On the Wild Side) olivat cover-versioita.

Otetaan vielä kolme hänen levytystään, joista kaksi jälkimmäinstä esitetään duettona naislaulajan kanssa.

Videolla n:o 7 Lasse Mårtenson esittää kappaleen "On ihmeen hyvä kotiin tulla taas" (1967). Sen on sovittanut Aarno Raninen. Alkuperäinen iskelmä on nimeltään "Green Green Grass of Home". Äänivideolla on aiheeseen liittyviä valokuvia ja iskelmän sanat.

Videolla 8 kuultiin aikaisemmin iskelmä "Mä lähden stadiin" (1967). Siinä Carola ja Lasse Mårtenson laulavat sen yhdessä ja erikseen. Sen on sovittanut Esko Linnavalli ja kappaleen sanat on suomentanut Pertti Reponen. Koska teknisistä syistä tuo video ei ollut kuultavissa, otin sen sijaan toisen hyvän kappeleen:

Videolla n:o 8 laulavat Marjatta Leppänen ja Lasse Mårtenson yhdessä kappaleen "Leikiten" (1965). Se oli ehdokkaana Eurovision laulukilpailun Suomen karsinassa. Se ei selvinnyt jatkoon, mutta se kannattaa kuunnella tällä äänivideolla.

Uudella videolla n:o 8 A on aikaisemmin mainittu "Mä lähden stadiin", koska se löytyi uudelleen myöhemmin.

7. Lasse Mårtenson - On ihmeen hyvä kotiin tulla

8. Leikiten - Marjatta Leppänen ja Lasse Mårtenson

8 A. Mä lähden stadiin - Lasse Mårtenson ja Carola (Video lisättiin 31.12.2021.)

Lopuksi

Carola Christina Standertskjöld-Liemola (1941–1997) oli 1960-luvun suosituimpia suomalaisia laulajia. Hän esitti jazzahtavaa iskelmämusiikkia, jossa oli usein myös blues- ja soul-vaikutteita. Hän oli suomenruotsalainen, puhui viittä kieltä ja pystyi esiintymään yhdeksällä kielellä.

Anki Lindqvist (1945-2007) oli muusikko, tv-ohjaaja ja tv-tuottaja. Hän julkaisi levyjä Cumulus-yhtyeen kanssa ja myös omia soololevyjä. Hän oli monipuolinen laulaja, jonka tuotannnosta löytyy folkia, bluesia, jazzia, country- ja pop-musiikkia.

Videolla n:o 9 Carola esittää kappaleen "Penkki, puu ja puistotie" (1971). Se on äänivideo, jossa näytetään valokuvia. Se on alunperin Monacon voittajakappale vuoden 1971 Eurovision laulukilpailussa.

Videolla n:o 10 kuullaan Anki Lindqvistin "Ne kesäyöt" (1997). Äänivideolla nähdään valokuvia, jotka liittyvät tähän lauluun. Sen sovittaja on J. Petersen ja sanojen suomentaja Ulf Erik.

9. Carola - Penkki, puu ja puistotie

10. Anki Lindqvist - Ne kesäyöt

Jaa tämä sivu