Kirkkokuorojen ja kirkkolaulujuhlien historiaa

Eino Tienari     14.4.2022

Johdanto

Suomalaisia kuoroja käsittelevässä kirjoitussarjassa on vuorossa sen 2. osa. Se kertoo Suomen kirkkokuorojen ja kirkkolaulujuhlien historiasta. Kuoroja on poimittu aina kolme kirkkokuoroa seuraavista 8 kaupungista: Oulu, Kuopio, Joensuu, Jyväskylä, Tampere, Turku, Helsinki ja Espoo. Koska kirkkokuoroja on Suomessa niin paljon, oli pakko rajoittaa kirjoitusta jollain tavalla. Vanhimmat kuorot eivät ole tällä kertaa etusijalla. Kirjoituksen lopussa kirkkolaulujuhlat mainitaan kaikki, jos mahdollista. Vain osasta eli vanhimmista juhlista on kerrottu tarkempia tietoja.

                                                    +      +      +

Tämän kirjoitussarjan ensimmäinen osa kertoi niistä Suomen vanhimmista kuoroista, jotka on perustettu ennen vuotta 1916. Kahdessa ensimmäisessä osassa ei ole ääninäytteitä ja ne molemmat on sijoitettu osastoon ”Yleinen historia”.

Sarjan 3. osa (Pohjois- ja Itä-Suomen nuorisokuoroja) ja 4. osa (Länsi-, Keski- ja Etelä-Suomen nuorisokuoroja) kertovat suomalaisista lapsi- ja nuorisokuoroista siten, että kuorot on jaettu maantieteellisesti kahteen osaan. Niissä on musiikkivideoina musiikkinäytteitä kuorojen esityksistä, joten ne on sijoitettu osastoon ”Musiikin kuuntelu”.

        1. Oulun kirkkokuoroja

Karjasillan kirkkokuoro on perustettu 1963. Sen kuoronjohtaja on nykyisin kanttori Riitta Ojala. Suomen Kirkkomusiikkiliitto on valinnut vuoden 2021 musiikkiryhmäksi Karjasillan kirkkokuoron.

Oulun tuomiokirkkokuoro on perustettu 1934. Sen uusi nimi on Oulun Tuomiokirkon Katedraalikuoro. Kuoronjohtajana on kanttori Henna-Mari Sivula. Sen lisäksi Oulun tuomiokirkon kamarikuoroa johtaa Lauri-Kalle Kallunki.

Oulujoen kirkkokuoro on perustettu 1967. Sen uusi nimi on Sekakuoro Valakia. Kuoronjohtaja on Sanna Leppäniemi.

Oulussa toimiva Tuiran Kamarikuoro on sekakuoro eikä siis ole kirkkokuoro. Sen ohjelmassa on myös hengellistä musiikkia. Sitä on vuodesta 1998 lähtien johtanut Risto Laitinen. Kuoronjohtajat Pekka Mäntymaa ja Risto Laitinen ovat säveltäneet Tuiran Kamarikuorolle kantaesityksiä. Kuorosta on tehty historiikki Elna Stjerna: "Tuiran Kamarikuoro 1969-1999" (2000).

        2. Kuopion kirkkokuoroja

Kuopion tuomiokirkkokuoro on perustettu 1890. Se on Suomen vanhimpia kirkkokuoroja. Sille on tehty historiikki ”Kuopion tuomiokirkkokuoro 1890-1990” (1990). Lisäksi on Tuomiokirkon Kamarikuoro. Niitä molempia johtaa Riikka Räihä.

Alavuden kirkkokuoro on perustettu 1908. Sitä johtaa Paula Setälä. Alavuden kirkkokuoro on Suomen Kirkkomusiikkiliiton vuoden musiikkiryhmä 2018.

Kallaveden kirkkokuoro on perustettu 1925. Sitä johtaa Richard Nichols. Sen lisäksi on Kallaveden kirkkokuoron seniorit-niminen kuoro. Sitä johtaa Rami Tuomikoski.

        3. Joensuun kirkkokuoroja

Joensuun kirkkokuoro on perustettu 1938. Se avustaa kirkon messuissa. Mariat-lauluryhmää ja kirkkokuoroa johtaa Tuomas Pyrhönen.

Pyhäselän kirkkokuoroa johtaa Liisa Kettunen. Lisäksi Pyhäselän seurakunnassa toimii nuorten aikuisten lauluryhmä Kapsäkki. Myös sitä johtaa Liisa Kettunen.

Joensuun pyhän Nikolauksen kirkon kuoro laulaa ortodoksisen kirkon palveluksissa. Sitä johtaa Aleksi Suikkanen. Joensuun ortodoksista mieskuoroa johtaa Ella Kinnunen. Kiteen Nektariosin kuoroa johtaa Päivi Romppanen.

        4. Jyväskylän kirkkokuoroja

Jyväskylän maaseurakunnan kuoro on perustettu 1915. Sen uusi nimi on Palokan kirkkokuoro. Kuoroa johtaa Liisi Partanen.

Tikkakosken kirkkokuoro on perustettu 1947. Sen uusi nimi on Candela-kuoro. Sitä johtaa Maria Kuitula.

Jyväskylän ortodoksisessa seurakunnassa toimii kirkkokuoro Anastasis. Kuoroa johtaa Marja-Leena Kugler. Lisäksi toimii naislaulajista muodostuva lauluyhtye Kassiane, jota johtaa Joaa Sotejeff-Wilson.

        5. Tampereen kirkkokuoroja

Messukylän kirkkokuoro on perustettu 1923. Sitä johtaa Pekka Arola. Sille on julkaistu historiikki Elina Karttunen: "Veisatkaa sydämen pohjasta. Messukylän Kirkkokuoro 90 vuotta 1923-2013" (2013).

Tampereen tuomiokirkkokuoro on perustettu 1907. Sen tilalla on uusi kamarikuoro Arioso. Tätä kuoroa johtaa Pirjo Mäntyvaara.

Teiskon kirkkokuoro on perustettu 1968. Sitä johtaa Saija Siuko.

Harjun Kamarikuoro on tarkoitettu vaativiin kirkkomusiikkiesityksiin. Se ei ole perinteinen kirkkokuoro. Sitä johtaa kuorokapellimestari Heikki Liimola.

        6. Turun kirkkokuoroja

Turun tuomiokirkon kuoro on perustettu 1953. Se aloitti sekakuorona, mutta on muuttunut myöhemmin naiskuoroksi. Sitä johtaa Maria Utriainen.

Turun Tuomiokirkon kamarikuoro Nova on sekakuoro eikä siis ole kirkkokuoro. Sillä on laaja ohjelmisto. Se avustaa myös kirkollisissa tehtävissä. Sitä johtaa Jukka Pietilä.

Maarian kirkkokuoro on perustettu 1924. Alunperin sekakuoroksi perustettu kuoro on nyt naiskuoro. Sen uusi nimi on Verbum Sonans. Sitä johtaa Marja Haikka.

Paattisen kirkkokuoro on perustettu 1976. Sitä johtaa Mikko Laiho. Se esiintyy noin kerran kuussa jumalanpalveluksissa.

        7. Helsingin kirkkokuoroja

Helsingin tuomiokirkon kamarikuoro ”Viva Vox” laulaa säännöllisesti Tuomiokirkon jumalanpalveluksissa. Kuoroa johtaa kanttori Seppo Murto. Lauluyhtye ”Dom Ensemble” esiintyy Tuomiokirkon tilaisuuksissa. Sitä johtaa kanttori Inka Kinnunen.

Kallion kirkkokuoro on perustettu 1911. Sen nimi on ollut vuodesta 1976 alkaen Kallion Kantaattikuoro. Sitä johtaa kanttori Tommi Niskala.

Paavalinkirkon kuoro on perustettu 1931. Kuoronjohtajana toimii kanttori Seppo Välimäki.

      8. Espoon kirkkokuoroja

Perinteistä Espoonlahden kirkkokuoroa johtaa kanttori Heli Ojala. Sen lisäksi on Espoonlahden kirkon kamarikuoro Navichorus, joka koostuu kokeneista kuorolaulajista. Se on tuonut esille mm. Bachin kantaattituotantoa. Kamarikuoroa johtaa Elja Puukkonen.

Leppävaaran seurakunnan kirkkokuoro on perustettu vuonna 1965. Sen lisäksi toimii Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro. Niitä molempia johtaa kanttori Kullervo Latvanen.

Tapiolan kirkkokuoro on perustettu 1960. Sen nimi on nykyään Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Lisäksi seurakunnassa toimii nuorten aikuisten Lauluyhtye Laetificus. Nimen yhtye otti vuonna 2001. Näitä molempia johtaa Liisa Malkamäki.

Valtakunnalliset kirkkolaulujuhlat

        1. Tampere 1927

Kansanvalistusseuran järjestämien yleisten laulu- ja soittojuhlien ohjelmassa oli sekä maallisia että hengellisiä lauluja. Se ei kaikkia miellyttänyt. Tärkeä taustavoima näille (omana aikanaan) uusille juhlille oli vuonna 1907 perustettu Suomen Lukkari-urkuriyhdistys. Vuonna 1926 pidetyssä vuosikokouksessa asetuttiin myönteiselle kannalle Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliiton SKSK lähettämään kirjelmään tästä asiasta. Kirkkolaulujuhlat päätettiin järjestää Tampereella elokuussa 1927.

Kenraaliharjoituksena ensimmäisille yleisille kirkkolaulujuhlille olivat Lahdessa syyskuussa 1925 pidetyt alueelliset kirkkolaulujuhlat. Ensimmäisten yleisten kirkkolaulujuhlien ohjelma pyrittiin laatimaan mahdollisimman helpoksi, jotta mahdollisimman moni kuoro voisi osallistua juhliin. Tärkeää oli myös, että laulujuhlien ohjelmisto olisi riittävän ajoissa kuorojen tiedossa. Sen 11 laulua julkaistiin jaettavaksi etukäteen.

Suurin osa juhlien tilaisuuksia pidettiin Tampereen Johanneksen kirkossa eli nykyisessä tuomiokirkossa. Varsinainen pääjuhla pidettiin Pyynikin juhlakentällä. Juhlat olivat kaksipäiväiset. Niihin osallistui noin 1100 laulajaa 37 eri kuorosta.

        2. Helsinki 1930

Helsingissä syyskuussa 1930 järjestettyihin kirkkolaulujuhliin osallistui yllättäen 1800 laulajaa ja 55 kuoroa. Se oli enemmän kuin odotettiin. Näihin juhliin kutsuttiin ulkomaisia kirkkomusiikin edustajia Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Eestistä ja Unkarista.

        3. Turku 1933

Turun kirkkolaulujuhlilla 1933 yksittäiset kirkkokuorot saattoivat suurkuoron lisäksi osallistua johonkin neljästä ryhmäkuorosta valittujen kuorolaulumusiikin ohjelmien mukaan. Lisäksi kirkkokuoroilla oli mahdollisuus osallistua maakunnallisten yhdistettyjen kuorojen esityksiin. Näihin juhliin osallistui 3200 laulajaa ja 103 kuoroa. Juhlien suosio oli siis taas kasvanut.

        4. Mikkeli 1936

Mikkelissä vuonna 1936 pidetyt kirkkolaulujuhlat noudattivat samaa ohjelmien kokonaisuutta kuin Turun juhlat. Mikkelin juhliin osallistui 2850 laulajaa ja 100 kuoroa. Yleisöä eri tilaisuuksiin osallistui runsaasti.

        5. Vaasa 1939

Koska kirkolliskokous oli edellisenä vuonna 1938 hyväksynyt uuden suomenkielisen virsikirjan, oli Vaasan kirkkolaulujuhlissa 1939 ohjelmaan sijoitettu runsaasti uuden virsikirjan virsiä. Laulajia juhlille osallistui ennätys määrä, sillä heitä oli lähes 4000. Kuoroja mukana oli yhteensä 124.

Tähän asti juhlia oli järjestetty joka kolmas vuosi. Sotavuosien jälkeen näitä juhlia järjestettiin viiden vuoden välein:

6. Jyväskylä 1946,  7. Tampere 1950,  8. Mikkeli 1956 ,  9. Oulu 1961, 10. Helsinki 1966,  11. Kuopio 1971,  12. Rovaniemi 1976.

Juhlien uudeksi nimeksi päätettiin antaa Kirkkomusiikkijuhlat tästä eteenpäin. Seuraavaksi juhlat vietettiin näillä paikkakunnilla:

13. Lahti 1981, 14. Joensuu 1986, 15. Oulu 1991, 16. Tampere 1996, 17. Turku 2001, 18. Kuopio 2006.

Tämän jälkeen juhlien nimeksi muutettiin Suomen kirkon musiikkijuhlat. Seuraavat juhlat järjestettiin uudella nimellä näissä paikoissa:

19. Jyväskylä 2012,  20. Helsingissä 2017.

Seuraavan kerran musiikkijuhlat on Tampereella toukokuussa 2023.

Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat

Lohtajan 400-vuotisjuhliin vuonna 1978 tilattiin Lohtajan entiseltä kirkkoherralta Tauno Kauppiselta ja lohtajalaissyntyiseltä säveltäjältä Eero Erkkilältä juhlamessu. Seuraavana vuonna messun ympärille syntyi Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat. Niillä on joka vuosi esitetty koti- ja ulkomaisia kirkkomusiikin suurteoksia ja muuta kirkkomusiikkia. Lisäksi on järjestetty monipuolisia kursseja eri tahoja varten. Yleisömäärä on ollut viime vuosina noin 5000-6000 kävijää vuosittain.

Seuravan kerran on Lohtajalla sen kirkkomusiikkijuhlat heinäkuussa 2022. On julkaistu historiikki ”Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat 20 vuotta (1998)”.

KIRJALLISUUTTA

Pajamo, Reijo: "Tuhansin kielin. Suomen Kirkkomusiikkiliitto 60 vuotta" (Helsinki, 1991).

Pajamo, Reijo: ”Laulun tenhoisa taika, Suomen kuorolaulun historia” (SKS, 2015).

Pajamo-Tuppurainen: ”Suomen musiikin historia: Kirkkomusiikki” (WSOY, 2004).

toim.: ”Suomen kirkkokuorot” (Etelä-Suomen kustannus, 1978)

Jaa tämä sivu