Miehitetty Norja 1940 - 1945

Eino Tienari  5.7.2020     (Kalevan blogissa24.10.2019)

Norjaa hallitsivat saksalaiset

Saavutetun menestyksen turvaaminen johti eräisiin organisatorisiin uudelleenjärjestelyihin. Kahdesta Norjan valtaukseen osallistuneesta vuoristojääkäridivisioonasta muodostettiin 15. kesäkuuta tehdyllä päätöksellä kenraaliluutnantti Eduard Dietlin alainen Vuoristoarmeijakunta Norwegen. Sen vastattavana oleva kaista ulottui 62. leveysasteelta Petsamoon saakka.

Saksalaiset kunnostivat norjalaisia rannikkotykistön pattereita ja rakensivat joitakin uusia. Rannikkopuolustuksen painopiste muodostettiin alusta alkaen Narvikin alueelle malminkuljetuksen turvaamiseksi. Alussa löytyi vain kolme lentotukikohdaksi sopivaa paikkaa: Bardufoss, Banak ja Kirkkoniemi. Niihin ryhdyttiin kunnostamaan ja rakentamaan lentokenttiä. Laivastotukikohtien rakentaminen aloitettiin Tromsöhön ja Altaan. Joulukuussa 1940 kenraali Eduatd Dietl sai Saksasta ohjeet tulevasta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon päämääränä Murmanskin valtaus.

Edellä oleva kuvaus on saatu Jaakko Valtasen kirjoituksesta ”Jäämeren rannikon sotatoimet toisen maailmansodan aikana” (1958).

Norjan valtauksen avulla Saksa sai varmistettua malmin saannin Ruotsista. Lisäksi he saivat Norjasta käyttöönsä runsaasti rannikkotukikohtia. Niillä häirittiin brittien mahdollisuuksia valvoa Atlantin laivaliikennettä.

Ne saksalaiset joukot, jotka ensimmäisinä hyökkäsivät jäämeren tuntumassa Neuvostoliittoon kesäkuussa 1940, tulivat suurimmaksi osaksi Pohjois-Norjasta. Lisää joukkoja tuotiin Oulun ja Rovaniemen kautta.

Norjan petturi Quisling

Vidkun Quisling oli lahjakas upseeri, joka lähti politiikkaan ja toimi Norjan puolustusministerinäkin 1930-luvun alussa. Hänen johtoajatuksensa oli kommunisminvastaisuus. 1935 hän perusti kansallismielisen Nasjonal Samling -puolueen, josta tuli käytännössä kansallissosialistinen Saksan mallin mukaan. Quisling toimi yhteistyössä Norjan miehittäneen natsi-Saksan armeijan kanssa. Hän lähetti norjanjuutalaisia keskitysleireille Saksaan.

Norjaan perustettiin vuonna 1933 edellä mainittu puolue. Se oli aluksi kansallismielinen, kristillinen ja konservatiivinen. Kuitenkin se suuntautui myöhemmin kansallissosialismiin. Nasjonal Samling ei saanut koskaan vaaleissa 2,5 prosenttia suurempaa ääniosuutta. Puolueen puheenjohtaja Quisling johti Norjan hallitusta saksalaismiehityksen aikana.

Sodan jälkeen Quisling tuomittiin kuolemaan

Britannian suorittamat pommitukset Jäämerellä

Britannia katkaisi 14. kesäkuuta 1941 laivaliikenteen Liinahamarista saksalaisten sotilaiden paikallaolon vuoksi. Liittoutuneilla oli silloin Jäämerellä meriherruus ja luvattomat rahtialukset olisi ehkä upotettu. Se aiheutti suuria vaikeuksia Suomen elintärkeälle ulkomaankaupalle.

Pohjoisella Jäämerellä Britannian sodanjohdon korkeimmalla tasolla päätetty Winston Churchillin määräämä isku 30. heinäkuuta 1941 (ennen sodanjulistusta Suomelle) oli osa operaatiota, jolla Britannia halusi osoittaa tukeaan Neuvostoliitolle. Britannian ulkoministeriö ja laivaston ylijohto pitivät pommituksia ensimmäisenä yhteisenä operaationa Neuvostoliiton kanssa. Petsamon Liinahamarin lisäksi operaation kohteeksi oli valittu saksalaisten miehittämä Kirkkoniemen satama Norjassa. Taisteluissa kärsivät sekä Saksa että Britannia monia lentokone- ja laivatappioita.

Seuraavana päivänä Suomi esitti Britannialle tapauksen johdosta vastalauseen ja korvausvaatimuksen. Britannian ulkoministeriö torjui molemmat.

Saksan ote Norjasta tiukkeni

Jo vuoden 1942 alussa oli arviolta 10 000 norjalaista suljettu keskitysleireihin ja suurin osa heistä kuljetettu Saksaan. Myös jo tässä vaiheessa tapahtui useita vastarintaliikkeen miesten telotuksia. Sen sijaan, että näillä toimenpiteillä olisi saatu maa rauhoittumaan, ne vain kiristivät tilannetta.

Norjaa miehitti enimmillään lähes 400 000 mieheen nouseva saksalainen 21. Armeija. Sen lisäksi se oli Saksan poliisin Gestapon ”miehittämä”.

Norjan vastarintaliike

Vastarinta alkoi Norjan miehityksen jälkeen kesällä 1940 ja jatkui aina Saksan antautumiseen saakka toukokuuhun 1945. Yli kaksituhatta vastarintaliikkeen jäsentä sai surmansa liikkeen iskuissa, teloituksissa tai keskitysleireillä.

Vastarintaliikkeeseen kuuluivat muun muassa organisaatiot nimeltä Milorg, Oswaldgruppen, 2A, Oslogjengen ja SOE. 1980-luvulla paljastui, että Ruotsi oli salaa auttanut Norjan vastarintaliikettä kouluttamalla Ruotsin puolella lähellä Norjan rajaa noin 7500 taistelijaa ja antamalla heille varusteita.

Löytyi rohkeita Norjan vastarintataistelijoita, jotka iskivät Telemarkissa toiminutta Norska Hydron raskasvesitehdasta vastaan räjäyttämällä sen. Se esti natsien ydinaseohjelman jatkumisen.

Norja vapautui

Toukokuun 8. päivänä 1945 saapui Norjaan Liittoutuneiden sotilaskomissio, joka allekirjoitti Lillehammerissa (135 kilometriä Oslosta) saksalaisten kanssa tehdyn antautumissopimuksen. Hieman myöhemmin saapui Norjaan norjalaisia ja liittoutuneiden sotavoimia.

Norjan kruununprinssi saapui maahan 13. toukokuuta ja vihdoin 5. heinäkuuta 1945 myös Norjan kuningas viiden vuoden kuluttua siitä hetkestä, jolloin hänen oli pakko lähteä maastaan.

  - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tässä kohdassa on valokuvia miehitetystä Norjasta.

Sen jälkeen on mustavalkoinen englanniksi tekstitetty dokumenttivideo, jonka otsikko on "Norway´s Last Days of War". Videon sisältämät nykyajan haastattelut ovat värillisiä ja se kestää 13½ minuuttia.

Videon katsominen tässä on teille harvinainen tilaisuus, sillä videon ensiestys verkossa oli 4.9.2019.

Dokumenttivideo Norjan kohtaloista toisessa maailmansodassa. Puhutaan siis Norjan koko sota-ajasta, ei pelkästään viimeisistä päivistä kuten otsikossa.

Jaa tämä sivu