Kuva 1. Emil Wikströmin "graniittikarhu". Kuvan lähde on hurmioitunut.blogspot.com.
Suomalaisen kuvanveistotaiteen näyttely 1, 1800-syntyneet
Eino Tienari 23.7.2022 (kuvia tarkennettu 25.7.)
Johdanto
Olen valinnut 12 veistosta tai patsasta katsottavaksi. Niiden tekijät on esitelty tekstissä ”Kuvanveisto 1” blogissani aikaisemmin. Halusin patsaita myös Helsingin ulkopuolelta mukaan tähän verkkonäyttelyyn. Valinnat olen tehnyt itse ilman muiden ihmisten neuvoja.
Ateneum, Kansallisgalleria (Kaivokatu 2, Helsinki) on tätä kirjoittaessani suljettu yleisöltä remontin vuoksi. Museo avautuu uudelleen alkuvuodesta 2023.
Kuva 1. Emil Wikström: Graniittikarhu
Patsas on Kansallismuseon edustalla. Se on vuodelta 1910.
Kuva 2. Johannes Takanen: Aino merelle katsova
Alkuperäinen teos oli kipsiveistos. Se veistettiin marmoriin vasta Takasen kuoltua vuonna 1886. Veistos on kiveä, marmoria. Sen korkeus on 108 cm. Se on Ateneumin kokoelmissa.
Kuvan 2 lähde on wikipedia.org.
Kuva 3. Wäinö Aaltonen: Maria Jotunin muotokuvapää
Veistos on tehty vuosina 1918-1920. Se on kiveä, marmoria. Sen korkeus on 34 cm. Se kuuluu Ateneumin kokoelmiin.
Kuvan 3 lähde on kansallisgalleria.fi.
Kuva 4. Ville Vallgren: Albert Edelfeltin muistopatsas
Muistopatsas sijaitsi Ateneum-rakennuksen läheisyydessä länsipäädyn puistikossa. Se oli vuosina 2003-2004 konservoitavana. Nykyään se on sijoitettu Ateneumin sisälle, museon ala-aulaan. Se on pronssiveistos. Se paljastettiin vuonna 1927.
Kuvan 4 lähde on fickr.com.
Kuva 5. Walter Runeberg: Johan Ludvig Runebergin muistomerkki
Runebergin patsasta pidettiin Helsingin ensimmäisenä julkisena muistopatsaana. Se valettiin pronssiin Pariisissa. Se paljastettiin vuonna 1882 Esplanadin puistossa. Jalustan Suomi-neito valmistui vuonna 1883. Veistoksen korkeus on noin 8 metriä.
Kuvan 5 lähde on gars.fi.
Kuva 6. Eemil Halonen: Minna Canthin patsas
Patsaan valos valmistui 1936 ja pronssipatsas graniittijalustassa vuonna 1937. Se on Kuopiossa Maljalahden kaupunginosan puistossa. Sen korkeus on 230 cm ja sen graniittijalustan korkeus on 240 cm.
Kuvan 6 lähde on wikipedia.org.
Kuva 7. Felix Nylund: Äiti ja lapsi
Turun kaupungissa Samppalinnanmäellä on vuonna 1915 paljastettu veistos: G. A. Petreliuksen muistomerkki. Se on harmaata graniittia ja sen korkeus on 2,2 metriä. Sen sijaintipaikalta avautuu näkymä alas Aurajoelle ja Turun keskustaan.
Kuvan 7 lähde on turku.fi.
Kuva 8. Alpo Sailo: Larin Paraske
Henkilö Larin Paraske oli inkeriläinen runonlaulaja. Patsas on pronssia. Sen mallina on ollut maalauksia Larin Paraskesta. Patsas sijaitsee Hakasalmen puistossa Etu-Töölössä Helsingissä. Se pystytettiin vuonna 1949.
Kuvan 8. lähde on wikipedia.org.
Kuva 9. Johannes Haapasalo: Epätoivo
Mikkelin Tuomiokirkon pihassa, Ristimäen puistossa sijaitsee graniittiin veistetty patsas ”Epätoivo”. Se on valmistunut vuonna 1929. Sen korkeus on 145 cm. Veistos paljastettiin vuonna 1965.
Kuvan 9 lähde on wikipedia.org.
Kuva 10. Yrjö Liipola: J. J. Wecksell
Turussa Åbo Akademin kirjaston edustalla on J. J. Wechsellin muistomerkki. Hän oli kirjailija ja runoilija. Patsas on pronssia. Yrjö Liipolan teos paljastettiin vuonna 1936.
Kuvan 10 lähde on turku.fi.
Kuva 11. Martti Tarvainen: Sisarukset (Kahlaajat)
Tämä pronssiteos paljastettiin Oulussa Tuiranpuistossa vuonna 1961. Sen korkeus on 145 cm. Veistos siirrettiin kunnostuksen vuoksi paikaltaan ja palautettiin takaisin vuonna 2007.
Kuva 11 lähde on wikipedia.org.
Kuva 12. Aarre Aaltonen: Äitipatsas
Tämä pronssiin valettu patsas on Jämsässä Kirkonmäellä. Se on pystytetty vuonna 1966.
Kuvan 12 lähde on museo24.fi.
Jaa tämä sivu