Kuva 1. Kirjailija Jane Austen. Kuvan lähde on estudent-corner.com.

Kuva 1. Kirjailija Jane Austen. Kuvan lähde on estudent-corner.com.

Iso-Britannian 1800-luvun kirjailijoita

Eino Tienari        24.10.2022

Johdanto

Tämä on Britannian kirjallisuudesta kertovan kirjoitussarjan 1. osa. Siinä kerrotaan seuraavista 1800-luvun kirjailijoista:

 . . . Jane Austen, Charles Dickens, Charlotte Brontë,

 . . . Emily Brontë, Anne Brontë, George Eliot,

 . . . Henry James, Robert Louis Stevenson ja Rudyard Kipling.

Tällä kertaa kiinnitettään huomiota heidän julkaisemiensa kirjojen lisäksi niistä tehtyihin elokuviin.

1) Jane Austen, 1775 – 1817

Jane Austen oli englantilainen kirjailija. Hän syntyi Steventonin kylässä kirkkoherra George Austenin ja Cassandra Austenin seitsemäntenä lapsena. Jane sijoitettiin luostarikouluun Readingissa kunnes hän täytti 11. Sen jälkeen hän sai kotona opetusta isältään. Perhe kävi toisinaan Bathissa ja Lontoossa. Jane ei mennyt naimisiin.

Myöhemmin Austen kuvasi romaaneissaan maailmaa, jossa kasvoi. Häneltä julkaistiin 7 valmista romaania ja kaksi keskeneräiseksi jäänyttä. Austenin romaanit kuvaavat englantilaista keskiluokkaa. Hän uudisti englantilaista romaanikirjallisuutta kuvaamalla tavallisia ihmisiä jokapäiväisessä elämässään. Kuudella romaanillaan Austen perusti aikansa Englannin keskiluokkaista yhteiskuntaa kuvaavan tapakomedian lajin.

Romaanit:

Järki ja tunteet (1811, suom. 1952). Ylpeys ja ennakkoluulo (1813, suom. 1949). Kasvattitytön tarina (1814, suom. 1954). Emma (1815, suom. 1950). Neito vanhassa linnassa (1817, suom. 1999). Viisasteleva sydän (1817, suom. 1951). Tahto ja Toiveet (1817, suom. 2006). Näiden lisäksi on julkaistu keskeneräiset teokset Tavat ja tunteet (1804, suom. 1996), Leikkiä ja totta (1817, suom. 1998) ja novellikokoelma "Uskollinen ystävä" (1790-94, suom. 2007).

Elokuvia:

Oscar-palkittu elokuva ”Järki ja tunteet” sai ensi-illan vuonna 1995. Sen ohjasi taiwanilainen Ang Lee. Ensimmäinen elokuva ”Ylpeys ja ennakkoluulo” valmistui vuonna 1940 yhdysvaltalaisen Rober Z. Leonardin ohjaamana. Toinen elokuva ”Ylpeys ja ennakkoluulo” vuodelta 2005 on englantilaisen Joe Wrightin ohjaama.

Kirjasta ”Kasvattitytön tarina” on tehty kaksi elokuvaa: ”Mansfieldt Park” vuonna 1999 ohjaajana kanadalainen Patricia Rozema ja televisioelokuva ”Mansfield Park – kasvattityön tarina” vuonna 2007 ohjaajana Ianin B. MacDonald. Vuonna 1996 sai ensi-illan elokuva ”Emma”, jonka ohjasi Douglas McGrath.

Kirjasta ”Neito vanhassa linnassa” on vuonna 2007 julkaistu brittiläinen televisioelokuva ”Northanger Abbey”. Sen ohjasi yhdysvaltalainen David Silverman. Kirjasta ”Viisasteleva sydän” on tehty kaksi elokuvaa: BBC:lle ohjattu draamaelokuva, jonka ohjasi Roger Michelin vuonna 1995 ja brittiläinen televisioelokuva, jonka vuonna 2007 ohjasi Adrian Shergold. Romanttinen draamakomedia ”Love & Friendship” vuodelta 2016 perustuu Austenin kirjeromaaniin ”Tahto ja toiveet”. Sen ohjasi yhdysvaltalainen Whit Stillman.

2) Charles Dickens, 1812 – 1870

Charles Dickens oli aikansa tunnetuimpia kirjailijoita. Häntä pidetään yleisesti Englannin viktoriaanisen kauden suurimpana romaanikirjailijana. Hänen isänsä oli laivaston virkamies, joka siirrettiin takaisin Lontooseen, kun Charles oli kolmivuotias. Lontoosta Dickensit muuttivat Chathamin kaupunkiin Kaakkois-Englantiin. Siellä Charles kävi koulua ja menestyi siinä hyvin. Perheenpään velkavankeuden vuoksi Charles joutui 12-vuotiaana muutamaksi kuukaudeksi kengänkiillotustehtaaseen. Sen jälkeen hän saattoi jatkaa opintojaan.

Dickens meni vuonna 1936 naimisiin Catherine Hogartin kanssa. He saivat kymmenen lasta. Kaksi Catherinen sisarista asuivat perheen kanssa. Lontoossa toimii Charles Dickens -museo talossa, jossa hän asui muutaman vuoden. Myös hänen synnyinpaikkansa Porthsmouth´ssa on museo.

Dickensin teokset julkaistiin yleensä aikakausilehdissä jatkosarjoina. Julkaisemisen muodosta ehkä johtui, että ne laajenivat valtavan pituisiksi kirjoiksi painettuina. Hän joutui elättämään itseään myös lukukiertueilla, joilla hän luki teoksiaan ääneen. Satiiri ja yhteiskuntakritiikki olivat hänen teoksissaan keskeisellä sijalla. 

Romaanit:

Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit (1836-37, suom. 1932 ja 1978). Oliver Twist (1837-38, suom. 1954). Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut (1838-39, suom. 1992). Joulukertomus (1834, suom. 1986, 2001 ja 2007). Uudenvuoden kellot ja Jouluilta (1844, suom. 2000). Kotisirkka (1845, suom. 1934 ja 2008). Dombey ja poika (1846-48, suom. 1991 ja 2006). David Copperfield (1849-50, suom. 1924 ja 2018) Kolea talo (1852-53, suom. 2006 ja 2012). Pikku Dorrit (1855-57, suomeksi 1926 ja ruotsiksi 1963). Kaksi kaupunkia (1859, suom. 1945 ja 2015). Loistava tulevaisuus tai Suuria odotuksia (1860-61, suom. 1934 ja 1960). Edwin Droodin arvoitus (1870, suom. 1973). Ilman menestyksettä tai Ilman menestystä (1870, suom. 2018).

Häneltä on ilmestynyt näiden lisäksi novelleja, tietokirja ”Huomioita Amerikasta” (1835-40, suom. 2015) ja salapoliisikirja ”Edwin Droodin arvoitus” (1870, suom. 1973).

Elokuvia:

Brittiläinen Carol Reed ohjasi viidellä Oscarilla palkitun elokuvamusikaalin ”Oliver!”, joka julkaistiin vuonna 1968. Se perustuu kirjaan ”Oliver Twist”. Vuonna 2002 sai ensi-illan Douglas McGrathin ohjaama draamaelokuva ”Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut”. On tehty BBC:n 8-osainen televisiosarja nimeltä ”Pikku Dorrit”. Sen ohjasivat vuonna 2008 Deabhla Walsh ja Adam Smith.

Kirjasta ”Kaksi kaupunkia” tehtiin vuonna 1958 brittiläinen elokuva, jonka ohjasi Ralph Thomas. Samasta kirjasta tehtiin sen lisäksi myös vuonna 1980 elokuva, jonka ohjasi brittiläinen Jim Goddard. Kirjasta ”Kolea talo” on tehty vuonna 2005 minisarja televisiolle. Siinä on 8 osaa. Sarjan ohjaaja on brittiläinen Justin Chadwick. Kirjasta ”Loistava tulevaisuus” on tehty meksikolaisen Alfonso Cuarónin ohjaama elokuva vuonna 1998.

Kuva 2. Kirjailija Charles Dickens. Kuvan lähde on thoughtco.com.

Kuva 2. Kirjailija Charles Dickens. Kuvan lähde on thoughtco.com.

3) Charlotte Brontë, 1816 - 1855

Charlotte Brontë oli englantilainen kirjailija. Hänen isänsä oli anglikaaninen pappi, joka muutti Haworthiin, Yorkshiren nummille vuonna 1820. Charlotte avioitui isänsä kappalaisen kanssa, mutta kuoli lapsen synnytykseen yhdeksän kuukautta häidensä jälkeen ollessaan 38-vuotias.

Hänen teoksensa ”Kotiopettajattaren romaani” ilmestyi vuonna 1847 ja oli sekä myynti- että arvostelumenestys. Kirja kertoo nuoresta kotiopettajasta Jane Ehyresta, joka rakastuu oppilaansa ottoisään. Kirjailija arvostelee siinä viktoriaanisen ajan suhtautumista sivistyneisiin, mutta varattomiin naisiin.

Romaani ”Shirley” on yhteiskunnallisetsi kantaa ottavin teos kahdesta naiskohtalosta 1800-luvun alussa. ”Syrjästäkatsojan tarina” on vahvasti omaelämäkerrallinen. Charlotten ensimmäinen romaani ”Professori” perustuu hänen Brysselissä olevassa sisäoppilaitoksessa saamiinsa kokemuksiin, mutta se julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Romaanit:

Kotiopettajattaren romaani (1847, suom. 1947). Shirley (1849, suom. 1988). Syrjästäkatsojan tarina (1853, suom. 1952 ja 2017). Professori (1857, suom. 2009).

Elokuvia:

Vuonna 1944 on saanut ensi-illan elokuva ”Kotiopettajattaren romaani”. Sen ohjasi englantilainen Rober Stewenson. Vuonna 2006 on tehty samasta aiheesta BBC:n 4-osainen minisarja. Sen ohjaaja on Susanne White.

4) Emily Brontë, 1818 – 1848

Emily Brontë oli yksi niin kutsutuista Brontën kirjailijasisaruksista. Hänen ainoksi jäänyt romaaninsa ”Humiseva harju” ilmestyi vuonna 1847. Romaani sai aikanaan ristiriitaisen vastaanoton. Hän julkaisi sen lisäksi runokokoelman. Emily Brontë oli luonteeltaan eristäytyvä ja oli onnellisin ollessaan kotona. Hän rakasti yksinäisiä kävelyretkiä koiransa kanssa Yorkshiren nummilla. Hän kuoli tuberkuloosiin vain 30-vuotiaana.

Romaani:

Humiseva harju (1847, suom. 1976, 1991 ja 2016)

Elokuvia:

Romaanista ”Humiseva harju” tehtiin vuonna 1939 elokuva, jonka ohjasi William Wyler. Se sai Oscar-palkinnon parhaasta kuvauksesta. Samasta romaanista tehtiin elokuva myös vuonna 1992 ohjaajana Peter Kosminsky. Siitä tehtiin kolmas elokuva vuonna 2011 ohjaajana Andrea Arnold.

5) Anne Brontë, 1820 – 1849

Anne Brontë oliyksi Brontën kirjailijasisarista. Vuonna 1839 Anne Brontë oli lyhyen aikaa kotiopettajattarena Inghamin perheessä, minkä jälkeen hän työskenteli Robinsonien perheessä Thorpe Green Hallissa lähellä Yorkin kaupunkia vuoteen 1845 asti. Hänen esikoisteoksensa ”Agnes kotiopettajatar” ilmestyi vuonna 1847 ja toinen teos vuotta myöhemmin. Anne kuoli tuberkuloosiin vain 29-vuotiaana.

Romaanit:

Agnes kotiopettajatar (1847, suom. 1988). Wildfell Hallin asukas (1848, suom. 1994).

Elokuvia:

Romaanista ”Wildfell Hallin asukas” on tehty kaksi televisioelokuvaa, vuosina 1968 (3 jaksoa) ja 1996 (3 jaksoa). Kolmesta kirjailijasisaruksesta on tehty ranskalainen elämänkerrallinen draamaelokuva ”Bronten sisarukset”. Sen ohjasi ja käsikirjoitti vuonna 1979 André Téchiné.

Kuva 3. Charlotte, Emily ja Anne Brontë heidän veljensä Branwellin tekemässä maalauksessa. Kuvan lähde on medium.com.

Kuva 3. Charlotte, Emily ja Anne Brontë heidän veljensä Branwellin tekemässä maalauksessa. Kuvan lähde on medium.com.

6) George Eliot, 1819 – 1880

George Eliotin realistiset romaanit sijoittuivat Englannin maaseudulle. Hänen oikea nimensä oli Mary Ann Evans, mutta käytti miehen kirjailijanimeä tullakseen vakavasti otetuksi kirjailijaksi. Matkusti Manner-Euroopassa ja palattuaan sieltä alkoi kirjoittaa ”Westminster Review” -lehteen.

Kirja "Mylly joen rannalla" on osittain omaelämänkerrallinen ja tapahtuu kirjailijan lapsuudenmaisemissa. Kirja "Daniel Deronda" on psykologinen romaani, joka on suomennettu vasta muutama vuosi sitten.

Romaanit:

Rehdin miehen rakkaus (1859, suom. 1946). Mylly joen rannalla (1860, suom. 1944 ja 1973). Kankuri ja hänen aarteensa (1861, suom. 1925). Middlemarch (1871-72, suom. 1966). Daniel Deronda (1876, suom. 2019).

Elokuvia:

Televisioelokuva ”Mylly joen rannalla” julkaistiin vuonna 1978 (3 osaa) ohjaajana Ronald Wilson. Vuonna 1985 sai ensi-illan elokuva ”Kankuri ja hänen aarteensa”. Sen ohjasi englantilainen Giles Foster. Kirjasta ”Middlemarch” tehtiin televisioelokuva vuonna 1994 (6 osaa). Sen ohjasi Anthony Page. Kirjasta ”Daniel Deronda” tehtiin BBC-sarja vuonna 2002 (3 osaa). Sen ohjasi Tom Hooper.

7) Henry James, 1843 – 1916

Henry James syntyi New Yorkissa varakkaaseen perheeseen. Perhe matkusteli paljon ja muutti usein asunpaikkaa. Nuorena Henry James matkaili paljon eri maissa. Hän oli tuottelias kirjailija. Hän kirjoitti 20 romaania, 112 novellia, 20 näytelmää ja esseitä. James pohjusti myöhemmin syntynyttä psykologisten romaanien tyylisuuntaa. Taiteellisen lahjakkuuden synty kiinnosti häntä.

Romaaneja:

Eurooppalaiset (1878, suom. 1968). Washingtonin aukio (1880, suom. 2003). Naisen muotokuva (1881, suom. 1955 ja 1997). Bostonin naiset (1886, suom. 1986). Aspernin paperit (1888, suom. 1986). Mitä Maisie tiesi (1897, suom. 1974).

Elokuvia:

Vuonna 1979 julkaistiin elokuva ”Eurooppalaiset” ohjaajana James Ivory. Elokuvan ”Washington Square” sai ensi-illan vuonna 1997. Sen ohjasi Agnieszka Holland. Elokuva ”Naisen muotokuva” perustuu Henry Jamesin romaaniin. Sen ohjasi vuonna 1996 Jane Campion. Elokuva ”Bostonilaiset” sai ensi-illan vuonna vuonna 1984.

Romaanista ”Aspernin paperit” on tehty useita elokuvia, mm. vuonna 1991 Jordi Cardenan espanjalainen elokuva ja vuonna 2010 amerikkalainen elokuva. Lisäksi siitä on tehty ooppera vuonna 1998 Dallasin ooperatalossa. Kirjasta ”Mitä Maisie tiesi” on tehty elokuva vuonna 2012 ohjaajina Scott McGehee ja David Siegel.

8) Robert Louis Stevenson, 1850 - 1894

Robert Louis Stevenson oli romaanikirjailija, runoilija ja matkakirjailija. Hänen isänsä oli insinööri ja äitinsä skotlantilaisen papin tytär. Molemmat vanhemmat olivat uskonnollisia kalvinisteja. Kirjailija meni naimisiin vuonna 1880. Perhe, johon kuului vaimon 2 lasta edellisestä avioliitosta, muutti Yhdysvalloista Britanniaan.

Stevenson julkaisi tunnetun romaaninsa ”Aarresaari” ensiksi jatkokertomuksena Young Folks -lehdessä. Hänen romaaneissaan oli runsaasti seikkailuja, rakkautta ja kauhua. Ne olivat myös psykologisesti syvällisiä.

Romaaneja:

Falesán seikkailu (1893, suom. 1946). Aarresaari (1882, suom. 1909). Ihmisryöstö (1887, suom. 1937). Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde (1886, suom. 1897, 1960 ja 2001). Itsemurhaklubi, novelleja (1878, suom. 2010). Myös muita romaaneja on suomennettu 1900-luvun alkuvuosina.

Elokuvia:

Kirjasta ”Aarresaari” on tehty kaksi elokuvaa: vuonna 1950 ohjaajana Byron Haskin ja vuonna 2002 animaatioelokuva ”Aarreplaneetta”. Romaanista ”Ihmisryöstö” tehtiin vuonna 1959 Robert Stevensonin ohjaama elokuva. Kirjasta ”Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde” tehtiin elokuva vuonna 1931 ohjaus Rouber Mamoulian, vuonna 1941 ohjaus Victor Fleming, vuonna 2003 ohjaus Maurice Phillips ja vuonna 2008 ohjaus Paolo Barzman.

Kuva 4. Lasten ja nuorten romaanin ”Intian viidakoista” kansi. Kuvan lähde on antikvariaatti.net.

Kuva 4. Lasten ja nuorten romaanin ”Intian viidakoista” kansi. Kuvan lähde on antikvariaatti.net.

9) Rudyard Kipling, 1865 – 1936

Rudyard Kipling tunnetaan parhaiten lastenkirjastaan ”Viidakkokirja” ja Intiaan sijoittuvasta vakoiluromaanistaan ”Kim”. Kirjailija syntyi Bombayssa, Brittiläisessä Intiassa. Hänen äitinsä oli metodistipastorin tytär ja isänsä paikallisen taidekoulun rehtori. Viisivuotias Rudyard lähetettiin koulutettavaksi ja kasvatettavaksi Englantiin. Hän eli myöhemmin monipuolisen ja mielenkiintoisen elämän. Hän sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1907.

Romaaneja ja novellikokoelmia:

Intian viidakoista (suom. 1948). Intian ylängöiltä (suom. 1942). Kadonnut legioona, novellikokoelma (suom. 1955). Kertomuksia Intiasta (suom. 2019). Kim (suom. 1971 ja 2009). Meren urhoja (suom. 1958 ja 1982). Minä ja kumppanit (suom. 1962). Norsulapsi ja muita veikeitä juttuja (suom. 1954). Pedon merkki ja muita kauhuja (suom. 1994). Sotilaskertomuksia (suom. 2018). Valon kadotessa (suom. 1933). Veljien parhaaksi (suom. 2005). Viidakkokirja (suom. 2009). Myös muita romaaneja on suomennettu 1900-luvun alkuvuosina.

Elokuvia:

Romanista ”Kim” on tehty elokuva vuonna 1951. Sen ohjasi Vicgtor Saville. Romaanista ”Viidakkokirja” tehtiin piirretty elokuva vuonna 1967. Sen ohjasi Wolfgang Reitherman. Näytelty seikkailuelokuva siitä tehtiin vuonna 2016 Jon Favreaun ohjaamana. Vuonna 1975 tehtiin elokuva ”The Man Who Would Be King” suomeksi ”Seikkailujen sankarit” samannimisen Kiplingin vuonna 1888 julkaistun novellin perusteella. Sen ohjasi John Huston.

Jaa tämä sivu