Kuva 1. Leipomo- ja konditorialiike Pekka Heikkinen kadulta käsin. Kuvaaja on Eino Tienari.
Kävin Kajaanissa ja katsoin patsaita
Eino Tienari 3.9.2022
Olin äskettäin Kajaanissa. Menin sinne junassa Oulusta. Matka kesti hieman yli kaksi tuntia. Koska olin hieman nälkäinen päätin käydän paikkakunnalla hyvin tunnetussa konditoria- ja leipomoliikkeessä (kuva 1). Ostin sieltä tuliaisiksi kotiin kookkaan Pekka Heikkisen ruisleivän.
Kävelin seuraavaksi Kajaanin veteraanipuistoon. Siellä oli rauhallinen tunnelma. Näin ensimmäisenä "Kainuun Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n" asettaman muistomerkin. Sen jälkeen näin "Veteraanimuistomerkin", joka muistutti liehuvaa suomen lippua, mutta oli tehty kivestä. Kolmantena samassa puistossa oli "Lottien ja pikkulottien muistomerkki".
Tulin jonkinlaiselle aukealle heti ortodoksikirkon jälkeen.Siellä seisoi "Urho Kekkosen muistomerkki", jonka on veistänyt Pekka Kauhanen (kuva 2). Se on kuulemma ensimmäinen Helsingin ulkopuolella sijaitseva Suomen presidentille pystytetty valtakunnallinen muistomerkki. Luin, että se on paljastettu syyskuussa 1990.
Kuva 2. Urho Kekkosen muistomerkki Kajaanissa. Kuvaaja on Eino Tienari.
Kuva 3. Sankarimuistomerkki "Hyvästijättö" Kajaanissa. Kuvaaja on Eino Tienari.
Jatkoin matkaani kohti Kajaanin evankelis-luterilaista puukirkkoa. Sieltä löytyi "sankarimuistomerkki", jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Jooseppi Manninen (kuva 3). Pronssinen patsas kuvaa kahta sotilasta. Se paljastettiin lokakuussa 1955.
Kiersin kirkon toiselle puolelle kirkon toiseen päätyyn. Sieltä löytyi "Vapausssodassa kaatuneiden muistomerkki" (kuva 4). Se on paljastettu vuoonna 1921. Sen suunnittelija ei ole tiedossa.
Kuva 4. Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki Kajaanissa. Kuvaaja on Eino Tienari.
Kuva 5. Pietari Brahen patsas Kajaanissa. Kuvaaja on Eino Tienari.
Jatkoin matkaani jokiuoman rannalla olevaan puistoon vastapäätä hotellia ja kongressikeskusta. Sieltä löytyi "Pietari Brahen patsas", jonka on veistänyt kuvanveistäjä Yrjö Liipola (kuva 5). Patsas on pystytetty vuonna 1954. Hänen paikallaolonsa selityy siitä, että hän perusti Kajaanin vuonna 1651.
Menin sillan yli ja saavuin Kainuun musiikkiopiston luokse. Siellä on musiikkiopetuksen lisäksi mahdollisuus järjestää kokouksia ja kongresseja. Olen menossa siellä olevaan Kaukametsän Kouta-saliin, jossa järjestettiin Suomen Sotahistoriallisen Seuran seminaari. Sen aiheen oli "Talvisota Kainuussa". Osallistuin siihen seuran jäsenenä.
Otin sitä ennen valokuvan rakennuksen ulko-ovesta (kuva 6).
Kuva 6. Kainuun musiikkiopiston ulko-ovi. Valokuvaaja on Eino Tienari.
Jaa tämä sivu